Eqqartuussissuserisoq VISO-p sulineranut: Aaqqiissutit amigartut qaatsiartumillu sulinerit

Ukiup aallartinnerani Stage Advokatfirmameersup eqqartuussissuserisup Jeanette Gjørretip nalilerpaa kalaaliararpassuit angerlartinneqarumaartut inatsisip nutaap maajip aallaqqaataani atuutilersup kingunerisaanik taamaalillutik kommunit pisussaaffeqalerlutik immikkut ittumik siunnersuinermi suliniaqatigiiffik VISO Kalaallit Nunaanni oqaatsinik kulturimillu ilisimasaqartut atulernissaannut ilaqutariinni kalaallini meeqqanut sulianut atatillugu.

Tamatuma saniatigut suliniaqatigiiffiup suliat tarnip pissusaanik misileraanernik atuiffiusimasut aalajangiiffigineqareersut suliareqqissavaat.

– Naatsorsuutigaara meerarpassuit angerlartinneqassasut. Taamatullu oqarpunga nalunnginnakku angajoqqaatut piginnaasaqarnermut misissuinerni tarnip pissusaanik misileraanerit qanoq pingaartinneqarsimatiginersut, eqqartuussissuserisoq ilaqutariinnik kalaallinik arlalinnik sullissisoq taamanikkut oqarpoq. 

Taamatulli ingerlasoqarsimaqqajanngilaq.

Naliliinerit kukkusut

VISO naapertorlugu taamaallaat suliami ataatsimi suliniaqatigiiffik naliliivoq misileraaneq atorneqartoq kukkusumik inerniliinermik kinguneqarsimasoq. VISO Sermitsiamut allappoq.

– ­Suliniaqatigiiffiup suliat tallimat misissorsimavai, sulianilu taakkunani tallimani suliniaqatigiiffik naliliivoq misissuinerup atornera suliami ataatsimi kukkusumik naliliisoqarsimasoq. Suliani sisamani sinneruttuni naliliisoqarpoq misissuinerup atornera kukkusumik naliliinermik kinguneqarsimanngitsoq. Kommunit kisimik akisussaaffigaat nalilissallugu suliami qanoq suleriaqqittoqassanersoq. VISO taamaaliornissaminut pisinnaatinneqanngilaq, VISO-mi siunnersortaaneq Randi Lykou 

AAJA CHEMNITZ: MEEQQAT PISARIAQARTITAAT TUNNGAVIUSARIAQARPUT

Inuit ataqatigiit sinnerlugit folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz oqarpoq siullermik pingaarnertullu meeqqat pisariaqartitaat isiginiarneqartariaqartut, ataqqinerarlugulu suliani ataasiakkaani inissiinermut suliami pineqartumi naliliinermut tunngaviusimasoq.

– Maluginiarpara suliat 24 maajimiilli suliarineqarsimasut, sulianili ataatsimi VISO naliliisimalluni angajoqqaatut misissueriaaseq kukkusumik inerneqarsimasoq. Taamaattumik isumaqarpunga tamanna pitsaasuusoq takutinneqarmat suliat taakku ilaqarmata kalaallinut ilaqutariinnut pitsaasumik kinguneqartut kulturimut oqaatsinullu tunngatillugu, Aaja Chemnitz oqarpoq. 

Ungasinngitsukkut Danmarkimi aningaasanut inatsimmi 20 million koruunit aningaasaliissutaapput Danmarkimi angajoqqaarsiat kalaallit pikkorissarnissaannut attaveqatigiilernissaannullu atorneqartussat. Tamatuma saniatigut Aaja Chemnitzip isumaqatigiissutigaa Odensemi isumaginninnermut ineqarnermullu aqutsisoqarfimi VISO tikeraarneqassasoq isumaginninnermut ineqarnermullu ministeri Sophie Hæstorp Andersen peqatigalugu kiisalu immaqa Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami ilaasortat arlaqartut.

Isumaginninnermut ineqarnermullu aqutsisoqarfimmiittoq oqarpoq.

Suliniaqatigiiffik naliliivoq suliat 24 nalilersugassatut tigusimallugit. Taakkunannga suliat tallimat naammassineqarput. Aqqanillit akuerineqanngillat suliani misileraaneq atorneqarsimanngimmat. Suliat tallimat misissorneqarput pingasullu naliliiffigineqassapput.

Suliniaqatigiiffik innersuussinissaminut piginnaatinneqanngitsoq

Apeqqutigineqarmat ingerlatseqatigiiffik assersuutigalugu suliami aalajangersimasumi aaqqiissutissanik nutaanik innersuussisinnaanersoq soorlu ilaqutariit neqeroorfigineqarlutik anaanaasumut meeqqamullu angerlarsimaffimmeeqatigiinnissamik, suliniaqatigiiffik nalunaarpoq taamatut innersuussinissaminut piginnaatitaanani.

– Nalunaarutigisinnaavarput VISO-p piginnaatinneqarnerata iluaniinngimmat kommunimut innersuussissalluni ilaqutariit neqeroorfigineqassanersut ilaqutariinnut ingerlatsivimmiinissaminnik (anaanaasumut meeqqamullu angerlarsimaffik) innersuussinnissaq. Tamanna kommunip kisimi nalilissavaa. Suliani VISO-mit innersuussinerit tassaasinnaapput ilaqutariit kalaallinit kingoqqisuusut immikkut isiginiarneqarnissaat oqaatsinik kulturimillu ilisimasatigut, tassungalu atatillugu erseqqissarneqarluni ilaqutariit sunik pisariaqartitsinersut, Randi Lykou oqarpoq.

Aaqqiissut amigartoq

Eqqartuussissuserisoq Jeanette Gjørret nalunaarpoq, isumaginninnermut tunngasumik naliliineq ajoraluartumik suli paasissutissanik pisoqqanik kukkusunillu tunngaveqartoq, VISO-lu suliani pineqartuni suliani imaannanngitsuni mianernartunilu misissuinissaminut piginnaatinneqanngitsoq.

– Ajoraluartumik takuarput aaqqiiniarnerit amigartut, pisunilu arlalinni VISO taamaallaat qaatsiartumik misissuisimasoq, ilaatigut taamaallaat misileraanerit immikkut ittut taakku naliliiffigalugit. Neriuutigisimagaluarpara suliani imaannaanngitsuni tamani sukumiisumik misissuisoqarsimassasoq ilaatigut isummerfigalugu oqalutseqannginneq suliallu kukkusumik nalunaarutiginerat isumaginninnikkut naliliinermut sunniuteqarsimassasoq, oqarpoq nangillunilu:

– ­Tamatuma saniatigut paasisinnaanngilara VISO-mi isummerfigineqarsimanersoq misilitsitsinermi inernerit tarnip pissusaanik ilisimasallip naliliinerata sinneranut sunniuteqarsimanersut, ilisimasakkalu naapertorlugit misissuinerup sinnera naliliiffigineqarsimanngilaq, angajoqqaatulli piginnaasaqarnermut misissuinerup sinnera taamaatiinnarneqarluni. Taamaattumik tupaallaatissaanngilaq suliat atortussaajunnaartinneqannginnerat isumaginninnikkut naliliineq suli paasissutissanik pisoqqanik kukkusunillu angajoqqaatullu piginnaasaqarnermik misissuinernik tunngaveqarmat, naliliinermi immikkoortoq ataasiinnaq peerneqarsimalluni. 

– Suli isumaqarpunga suliat torersumik sukumiisumillu misissorneqarsimasuuppata kalaaliararpassuit angerlartinneqarsinnaagaluartut, Jeanette Gjørret oqarpoq.