Isumalioqatigiissitap nutaap inatsit ukiunik 16-inik pisoqaassusilik misissoraa

Suliluunniit naalakkersuisut § 21-mik isumalioqatigiissitaat nutaaq sulilinngitsoq inuttalersorneqarnera isornartorsiorneqarpoq.

Eqqartuussissuserisoq qallunaaq Ole Spiermann Islandimiu professori soraarneq Gudmundur Alfredssonilu isumalioqatigiissitami aalajangersimasumik ilaasortaapput, allallu marluk aalajangeeqataasinnaanatik peqataasussat suli inuttalerneqanngitsut pisariaqartitsineq malillugu toqqarneqartassapput. 

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqaqqartut sisamanngornermi ulloq 19. november isumalioqatigiissitap sulinissaanut, ukioq ataaseq qaangiuppat naammassineqarsimasussamut 2 million koruuninik aningaasaliipput, peqatigisaanilli ataatsimiititaliaq inuttaliinermik eqqumiiginnippoq. 

– Aalajangeeqataasinnaanatik peqataasussat toqqarneqarneranni sapinngisamik kalaallit peqataatinneqarnissaasa qulakkeernissaat pissusissamisoortutut isigaarput, ataatsimiititaliap siulittaasua Erik Jensen, Siumut oqaassivoq. Namminersorneq pillugu inatsimmi § 21 »Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut periarfissai«-nik qulequtaqarpoq, tassani immikkoortut 1 aamma 2 pingaaruteqarput: Inuiaat kalaallit namminiilivinnissamik aalajangerpata, Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa piviusunngortinniarlugu isumaqatiginninniarnernik aallartitsissapput. Isumalioqatigiissitap nutaap § 21 nammineq atuutilersissanngilaa, inatsisitigulli ilisimasanik periarfissanillu erseqqillunnartunik Naalakkersuisut pitsaasumik isumaqatiginninniarnissamik inississallugit

Kalaallit peqataatinneqannginnerat ajornartorsiutaasoq 

Kuno Fencker Naleqqameersoq inatsisartut 2024-mi upernaakkut ataatsimiinneranni § 21-mik isumalioqatigiissitamik pilersitsinissaq siunnersuutigaa. Isumalioqatigiissitarli takorluugaatulli inngilaq.

– Isumalioqatigiissitaq pilersinneqartoq immikkut ilisimasalinnik kalaalertaqannginnera ajornartorsiutaavoq. Nunap siunissami imminut oqartussaaffiginissaa naalagaaffinngornissarlu pineqartillugit, kalaallit inatsisilerituut, oqaluttuarisaanermik ilinniagaqartuut inuiaqatigiinnilu ilisimatusartut qitiusariaqarput, appasinnerusumi inissisimanatik, Kuno Fencker Sermitsiamut oqarpoq. 

Isumalioqatigiissitap 

Naalakkersuisut namminiilivinnissaq pillugu danskit naalakkersuissuinik isumaqatiginninniarnissaanni tunngavissat kimittuut isumagissavai, takkulu kingorna Inatsisartunit Folketingimillu kiisalu kalaallinit innuttaasut taasitinneqarneranni akuerineqassapput. (faktabox takuuk). 

Ukioq ataaseq ualerluunniit 

Naalakkersuisut naligiissitaaneq pingaartippaat, siulittaasullu Jens-Frederik Nielsenip, Demokraatit isumalioqatigiissitap arnanik amigaateqarnera akueraa, kalaalertaqannginnerali isummerfiginagu. 

– § 21-mik immikkut ilisimasaqarnissap toqqaaniarnermi aallaaviusimanera pissutigalugu, isumalioqatigiissitap katiterneqarnerani suiaassutsikkut oqimaaqatigiissitsinissaq pisinnaasimanngilaq, Jens-Frederik Nielsen nassuiaavoq. § 21-mik isumalioqatigiissitaq naqqaniit aallartinngilaq, danskilli kalaallillu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaata 2004-08 aallaavigalugu. Ilaatigut Ole Spiermann Gudmundur Alfredssonilu naalagaaffimmik innuttaasullu inatsisitigut illersugaanerat pillugu apeqqummi suleqatigiissitami kalaallit sinnerlugit peqataallutik; ilaatigullu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaq isumaliutissiissummini § 21-p atornissaanut sukumiisumik ilitsersuummik allagaqarpoq. 

Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip isumalioqatigiissitami ilasortat Namminersorneq pillugu Inatsimmik paasisimasaat akueraa, taamaammallu 2 million koruuninik aningaasaliineq ukiumillu ilivitsumik piffissaliineq eqqumiigai. 

– Ilaasortat tamarmik inatsisilerinikkut annertuumik misilittagaqarput, taakkullu tamarmik Namminersorneq pillugu inatsisip § 21-iata, maanna ingerlaqqiffissatta ilusilerneqarnerani pingaaruteqartutut peqataapput. Inatsisilerituullu taakku siusinnersukkut § 21-i erseqqissorujussuarmik nassuiaanerat soqutigineqarpoq, taamaalillutillu inatsisip taannartaa ualeq atorlugu nassuiarsinnaasariaqarpaat, Pele Broberg Sermitsiamut oqarpoq. 

Uumalu allanneqarnerata nalaani Naalakkersuisut ukioq ataaseq qaangiuppat § 21-mik isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaanut sunik pilersaaruteqarnerat erseqqinngilaq. 

Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissumminni, ulloq 28. marts atsiukkaminni, § 21-mik isumalioqatigiissitap suliaminik naammassinninnissaa neriorsuutigaat, isumaqatigiissutilli sinnera namminersornermik inatsimmik atorunnaarsitsiniarnani nalilersuineruvoq.

 Inatsisilerinermi kimilik 

Nunanut allanut naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip siornali immikkut ilisimasallit marluk inatsisilerinikkut nunatsinni pissutsinik annertuumik ilisimasallit peqataatinneqarnissaannik neriorsuisoqarsimanera oqaatigaa. Gudmundur Alfredsson, 1949-mi inuusoq, Reykjavikimi 1975-mi inatsisilerituutut ilinniarpoq, USA-milu Harvardimi doktorinngorniutini »Greenland and the Right to External Self-Determination« 1982-mi illersorlugu. 

Kalaallit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaanni 2001-03 kiisalu danskit/kalaallit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaanni 2004-08 peqataavoq, Folketingimilu Atlantikup avannaani suleqatigiinnut 2003-04 attuumassuteqarpoq. Gudmundur Alfredsson Akureyrimi, Beijingimi, Lundimi, Rigami, Strasbourgimi, Washtington DC-mi kiisalu Nuummi Ilisimatusarfimmi, 2012-17-mi adjungeret professoriuffigisamini misilittagaqarluartuuvoq. 

Ullumikkut Stenasson Arktiske Institutimi, Polar Law Symposiami, Islandimilu Arctic Circlemut attuumassuteqarpoq. Ole Spiermann, 1971-mi inuusoq, Københavnimi 1998-mi inatsisilerituunngorpoq, 2000-milu Cambridgemi PhD-ngorluni. Københavnip Universitetiani naalagaaffiit innuttanut pisinnaatitaaffiinut professoriuvoq, ullumikkullu Københavnimi eqqartuussissuserisuni Bruun & Hjejlemi partneriulluni. 2005-p kingorna Ole Spiermannip assigiinngitsutigut Namminersorlutik Oqartussat siunnersortarpai danskillu nunallu tamat oqartussaannut kalaalit soqutigisaat isumagisarlugit. 

Ilaatigullu Pituffik Space Basemi isumaqatigiissutip suliariumannittussarsiornerani annaasaq pillugu suliaq misissuiffigaa. Ole Spiermann Gudmundur Alfredssonilu tamarmik immikkut 180.000 koruuninik ajunngitsorsitinneqassapput, Tunngaviusumillu inatsimmut immikkoortoq isumalioqatigiissitamut allatseqarfiussaaq. Immikkoortoq taanna siusinnerusukkut nunanut allanut naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq, qanittukkulli oqartussaaffiit agguaanneqarneranni Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisoqarfianut nuunneqarluni.