Kangerlussuarmi innuttaasut siunissamut isumalluartut

Air Greenlandip siorna novembarip 25-anni - Nuummi mittarfissap nutaap nunanit tamalaanit Nunatsinnut Nunatsinniillu timmisartuussisarnerminik ammaanissaa ullualunnik sioqqullugu - mittarfimmik matusinerata kingorna, Kangerlussuarmi innuttaasut ikileriarujussuarsimapput.

Siorna novembarip 25-anni unnukkut Air Greenlandip timmisartua Dash-8 Nuummut ingerlaassalluni qangattarpoq.Air Greenlandip Kangerlussuarmi mittarfeqarfiani sulisut amerlasuut timmisartumut ilaapput, siunissami Nuummi kingusinnerusukkullu immaqa Ilulissani sulilersussat.

Kangerlussuarmi innuttaasut 165-inik ikileriarsimapput, tassa 2024-mi juulip aallaqqaataanni 564-iusimallutik 2025-mi juulip aallaqqaataanni 399-iusimagamik. Tamanna Sermitsiap Qeqqata Kommunianit kisitsisini pissarsiarisimasaanni takuneqarsinnaavoq.

Kisitsisit tamakkiisumik ulloq manna tikillugu ajoraluartumik pissarsiarineqarsinnaasimanngillat, juulimili kisitsisinit erseqqissumik takuneqarsinnaalluni, nunaqarfik mittarfeqarfik innutaasut nutserarnerannit annertuumik eqqugaasoq. Nutserartut 31 procentiupput, taakku nunaqarfiup innuttaasa pingajorarterutingajaannik amerlassuseqarput.

Nipaallisoq

Kangerlussuarmi siorna novembarip 25-ata kingorna nipaannersuaqalerpoq. Ukiuni qulikkuutaanni arlalinni timmisartoq Danmarkimit tikittartoq, siullermik SAS-ip timmisartorsua kingusinnerusukkullu Air Greenlandip timmisartorsua, Kangerlussuarmi najugaqartunut sulisunullu tamanut qitiusimavoq.

Timmisartorsuup Danmarkimeersup tikinnissaa naapertorlugu piffissamik agguataarisoqartarpoq. Tassami timmisartorsuaq aalajangersimasumik mikkaangat, mittarfeqarfimmi ulapputtoqalersarpoq. Ilaasorpassuit isumagineqartussaasarput – aamma oqaloqatigiinnissamut piffissaqartariaqarpoq, ilaasummi akornanni amerlanertigut ikinngutit ilisarisimasallu naapinneqarsinnaasarmata.

Mittarfeqarfiup saavani timmisartut Dash-8-t minutsialuit qaangiukkaangata mittarlutillu qangattartarput, ilaasut sinerissameersut tikiunneqartussaallutillu sinerissamut angallanneqartussaammata. Kangerlussuaq Nunatsinni angallannermi naapiffiit pingaarnersarisimavaat.

Innuttaasut siunissamut isumalluartut

Allannguinerit Kangerlussuarmi innuttaasunut sakkortuumik eqquipput, nikalluinnanngillalli. Siunissamummi isigisoqartariaqarpoq. Nunaqarfimmilu mittarfeqarfimmi suli periarfissaqartoq, innuttasut isumaqarput.

Tamakku ilagaat Christian Pihlblad Jerimiassen.

- Tamatta sunnerneqarpugut, aammali eqqissisimalluta. Ulloq pisussaq takkukkumaartoq piffissami sivisuumi ilisimavarput, Christian Pihlblad Jerimiassen Sermitsiamut oqarpoq.

- Kangerlussuup takornariartitsinermik ineriartortinneqarnissaanut peqataarusullunga akuersivunga. Tamaanimi ineriartortinneqarsinnaasut amerlaqaat. Ingammik ATV-nut aqqut aappaagu ammarneqarpat.

Taamaakkaluartoq Tuukkaq naggammik aallartussanngormat, kikkut tamarmik nikallungassutigaat, kikkummi tamarmik isumaqaramik kingullerpaamik qangattartussanngortoq.

Tuukkaq naggataamik qangattartussanngormat, kikkut tamarmik mittarfeqarfiup silataani katersuupput. Qatserisartut biilii sanileriiaarlutik uninngasut qulliminnik tungujortunik ikittaartitsillutik timmisartorsuullu unillatsiarnerani inuit aalateriffigaat, Qaqqaarsummiillu qummoroortartortoqarluni.

Taava Tuukkaq Københavniliarluni qangattarpoq, taamalu Nunatsinni silaannakkut angallannerup oqaluttuassartaata ilaa naalluni.

Kangerlussuaq suli peqataasoq

Ullup alianartup tamatuma kingorna paasinarsivoq, Kangerlussuaq Nunatta avammut attaveqarneranut suli pingaaruteqartoq.

Silarluttarnerata kinguneranik ajornartorsiutillu allat pissutigalugit Tuukkaq Nuummut minnani Kangerlussuarmut akuttunngitsumik missinnaasarpoq.

Aamma aasaanerani pingasoriarluni toqqaannartumik Københavnimut timmisartuussisoqartarpoq. Timmisartuussinerit taakku Air Greenlandip aamma Kangerlussuarmi akunnittarfimmik ingerlatsisup Albatrosip suleqatigiillutik aaqqissuuttarpaat.

Timmisartuussisarnerit 2026-mi aallarteqqinneqassapput, sapaatip akunneranut marloriarluni, siumut utimullu februaarip qulinganniit oktobarip 20-ata tungaanut timmisartuussisoqartassalluni.

Sermitsiap Qeqqata Kommuniani borgmesteri Malik Berthelsen Kangerlussuarmi pissutsit pillugit oqaaseqaqquaa. Borgmesterip sulinngiffeqarnera pissutigalugu tamanna ajoraluartumik ajornarsimavoq, kisianni Malik Berthelsen sapaatip akunnerata tulliani aviisimi Sermitsiami apersorneqassaaq.