– Nunatta illersornissaanut pitsaanerpaaq tassaavoq sinerissamut siammarsimallutik najugaqartunik innuttaqarnissaa, taamaattumillu nunaqarfinni illut pitsanngorsarneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq, taakkua inuerukkiartornerat unitsinneqarniassammat.
- Angerlarsimaffiit tamarmik imermut attavilerneqartariaqartut, kuuffilersuisoqartariaqartorlu isumaqarpunga. Qallunaat Kalaallillu sumiginnaanerisa kingunerinik, innuttaasut 6.000-7.000-it suli puussiarsuarnik anartarfeqarlutillu imermik kuuinnartumik pilersorneqanngillat, Siumumi siulittaasup tullia folketingimut qinigassanngortissimasoq Ineqi Kielsen oqarpoq.
– Nunatta illersornissaanut pitsaanerpaaq tassaavoq sinerissamut siammarsimallutik najugaqartunik innuttaqarnissaa, taamaattumillu nunaqarfinni illut pitsanngorsarneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq, taakkua inuerukkiartornerat unitsinneqarniassammat.
- Angerlarsimaffiit tamarmik imermut attavilerneqartariaqartut, kuuffilersuisoqartariaqartorlu isumaqarpunga. Qallunaat Kalaallillu sumiginnaanerisa kingunerinik, innuttaasut 6.000-7.000-it suli puussiarsuarnik anartarfeqarlutillu imermik kuuinnartumik pilersorneqanngillat, Siumumi siulittaasup tullia folketingimut qinigassanngortissimasoq Ineqi Kielsen oqarpoq.
Inuunermi atukkat pitsaannginnerat nutsertoqartarneranut pissutaaqataasartoq
Sisimiuni Issittumi ingeniørinngorniat ilinniarfianni ARTEK-imi ilisimatusartoq, ph.d. aamma lektorip avataaneersup Kåre Hendriksenip oqaatigaa, Nunatsinni angerlarsimaffiit 15 procentii imermut attavilerneqarsimanngitsut, 25 procentiisalu missaat kuuffilersorneqarsimanngitsut. Illuaqqanut imertartarfinnut imertartarput puussiarsuarnillu perusuersartarfeqarlutik, tamannalu peqqinnissamut akornutaasinnaalluni.
Aammattaaq ukiuni makkunani nunaqarfinnit illoqarfinniillu mikinernit nutsertoqartarnera takusinnaagipput, Ineqi Kielsenip oqaatigaa, tamanna pissutsit pitsaannginnerunerannik aamma pissuteqarpoq.
– Nunaqarfiit politikerinit sumiginnarneqarnerisa tamanna kinguneraa. Siullermik Danmarkimit politikerinit, kingornalu Nunatsinni politikerinit. Attaveqaasersuutit peqqissutsimillu isumaginninnermut tunngasuni taamaappoq. Naligiinnginnerullu tamatuma inuit nunaqarfinnit nuuttariaqalersittarpai, oqarpoq.
Nunap karsia imaqanngitsoq
Nunaqarfinnit illoqarfinniillu mikinernit nutsernerit Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataannit toqqaannartumik takuneqarsinnaapput, tassani nunaqarfinni innuttaasut 2017-imi 9.146-nit 2026-mi 7.716-inut ikileriarsimapput.
Piffissami tassani Nuummi innuttaasut 17.600-nit 20.298-inut amerleriarsimapput. Inoqarfiit annerusut illoqarfiillu innuttaat ukiut ingerlaneranni allnnguuteqarpallaarsimanngillat.
Ineqi Kielsenip Danmarkimik pisuutitsinissaq pinnagu, Qallunaat naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu nunaqarfinnik illoqarfinnillu mikinerusunik siunissami pingaarnersiuinissaat sulissutigineqartariaqarsoraa.
– Nunatta karsia imaqanngilaq. Nunaqarfinni illoqarfinnilu tamani kuuffilersuinissaq imermillu kuuinnartumik pilersuinermut millioninik milliardinilluunniit aningaasaliisoqarsinnaanngilaq, isumaqarpungali tamanna pingaarnersiuinermut ilanngunneqartariaqartoq. Aamma Danmark Ukrainemut milliardikkaanik nassiussisinnaaguni aamma Nunatsinni innuttaasut tamarmik illuminnut imermut attavilernissaat kuuffilersuinissarlu akissaqartittariaqarpai.
- Pissutsit ullumikkut ajorluinnarput, Ineqi Kielsen oqarpoq, innersuussutigalugillu Norgemi naalakkersuisut Finmarkimi, Nordlandimi Tromsimilu illoqarfiit inuussutissarsiutinillu ingerlatsisut ingerlaannarsinnaanissaannut milliardikkaanik aningaasartuuteqartarmata. Tamakku saniatigut illoqarfinni soorlu Tromsømi, Bodømi aamma Harstadimi illut tamarmik pisortanit imermut kuuffinnullu attaveqaasersugaapput.
- Upernavimmi nunaqarfiinilu imermut ruujorit kuuffiillu ukiorpassuit matuma siornatigut pilersinneqareersimasussaagaluarput, tamannalu Danmarkimit isumagineqarsimasussaagaluarluni, DTU ARTEK-imi ilisimatusartoq Kåre Hendriksen oqarpoq.
Assi: Oline Inuusuttoq Olsen
Upernavik nunaqarfiilu
Kåre Hendriksenip oqaatigaa, Upernavimmi nunaqarfiinilu 1.600-t missaannik inulimmi aalisarnermik inuussutissarsiuteqarfiusuni aallarniutigalugu imermik pilersuineq aallartinneqartariaqartoq.
– Upernavimmi nunaqarfiinilu imermut ruujorit kuuffiillu ukiorpassuit matuma siornatigut pilersinneqarsimasariaqaraluarput, tamakkulu Danmarkimit pilersinneqarsimasariaqaraluarlutik.
– Sorsunnersuup kingorna Danmarkimi naalakkersuisuusartut isumaqaramik Upernaviup eqqaa Uummannap eqqaanisut siunissami inuussutissarsiorfigineqarsinnaanngitsoq, taamaattumillu tamaani innuttaasut nuuttariaqartut. 1980-ikkulli naalerneranniilli tamaani qaleralinniarneq aallartippoq, taamanimiillu suli taamaalluni. Taamaattumik isumaqarpunga tamaani aallartittoqartariaqartoq. Tamanna ajornannginnerusumik qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanersoq misissorneqareerpoq, qeqertamit sanilerisamit Akianit naammattumik imermik pilersuinermik qulakkeerinnittussamik taseqartumit, imermut ruujorimik pilersitsisoqarsinnaammat, Kåre Hendriksen oqarpoq, taassumalu tikkuarpaa Namminersornerullutik Oqartussat kingusinnerusukkullu Namminersorlutik Oqartussat nunaqarfinni imermut ruujorilersuinerit kuuffilersuinerillu pingaarnersiuinerminni salliutissimasinnaagaluaraat, taamaattoqarsimanngilarli.
– Ullumikkut imermik pilersuineq Nukissiorfiit akisussaaffigaat, illoqarfinnilu anginerusuni sanaartorfinnut nutaanut tamanut imermut ruujorilersuisarput, kisianni sooq Upernavimmi taamaaliorsinnaanngillat? Soorlumi Nunatta nakorsaanerata tikkuareeraa, Nunatsinni nunaqarfiit ilaanni innuttaasup ataatsip imeq ullormut 10 liiterinit minnerusoq atortarmagu, innuttaasut nalinginnaasumik peqqissusaannut ajornartorsiutaasorujussuusoq.
Qeqertarsuaq illoqarfiit kuuffilersugaanngitsut ilagaat. Innuttaasut amerlanerpaartaat suli anartarfinnik puussiarsuartalinnik suli atuisarput, taakkulu anartarfilerisunit aaneqartarput kommunillu eqqaaveqarfianut iginneqartarlutik.
Assi: Arne Mølgaard
Anartarfilerinermi ajornartorsiutit
Ilisimatusartup oqaatigaa, imermik pilersuineq pingaarnersiuinermi pingaarnerpaasariaqartoq. Anartarfilerinermulli atatillugu puussiarsuarnik atuineq avatangiisinut aamma ajoqutaasarpoq.
Sermitsiap nalunaarusiami 2021-meersumi, siusinnerusukkut issuaaffigisaani allassimavoq, puussiarsuit anartarfilerinermi atorneqartartut Nunatta sineriaani plastikit eqqakkat akornanni takussaanerpaasartut.
Aammattaaq puussiarsuit atoriikkat isumagisinnaanissaat najukkani peqqissutsimut ilungersunartorsiortitsisarpoq.
- Ilaannikkut anartarfilerisut siparni anartarfik ulikkaarluinnarsimasoq igikkiartugassarisarpaat, immaqa 50 kiilunik oqimaassuseqartoq. Taava biilinut imaluunniit ATV-nut katersorneqartarput eqqaavissuarmullu assartorneqartarlutik, tassanilu puussiarsuit sipillugit imaarneqartarlutik. Amerlanertigut aqqutaani kuserartoortoqartarpoq. Suliaq tamanna ilungersunartarpoq peqqissutsimullu ajoqutaasinnaalluni, Kåre Hendriksen oqarpoq, nassuerutigisariaqarnerarlugulu sumiiffinni tamani kuuffilersuisoqarsinnaanngitsoq.
– Upernavimmi Qaanaamilu kuuffilersuinissaq ajornarpallaarnavianngilaq. Sumiiffinnili allani nunap pissusia pissutigalugu kuuffilersuineq ajornakusoornerusinnaavoq akisunerullunilu. Aammali allanik aaqqiissutissaqarpoq. Nunavummi Canadamilu Yellowknifemi najugaqarfinni mikinerusuni tankit imaarneqartartut atorneqarnerulersimapput, tamakkunanilu tankit imikumik milluaat atorlugu imaarneqartarlutik. Taamaalilluni puussiarsuarnik nammineerluni isumaginninnissaq pinngitsoorneqartarluni, Kåre Hendriksen oqarpoq.
