Aliasunneq ataatsimoorfigigaat

Mala Broberg Nuummi Daddysip saavani biilit unittarfianni tummeqqakkut majuarpoq.   

Qasertumik tujuuloqarpoq. Taassumalu iluani imaaliallaannaq takuneqarsinnaanngitsumik atorpoq: Tujuuluaraq qernertoq ”GULDDRENG”-imik oqaasertalimmik assitalik. Simonimik, ikinngutiminik 2017-imi aputip sisoornerani annaasaaminik, assitaqarpoq. 

Memory Run pingajussaa ingerlanneqarpoq, ullorlu annaasimasanik eqqaaniaanermut atorneqartarpoq. Timigissarluni arpanneq aliasunnermik ukkatarinniffik – aammali qimagaasunut eqqaamasassanik nutaanik pilersitsiviusartoq.

Mala Broberg nammineq kajumissutsiminik suliniartutut nalunaarsimavoq, allallu marluk peqatigalugit aallartiffissaq apuuffissarlu inissinniarpaat. Tummeqqat qaavanni siaarluni allunaasaq qaqortoq plastikkiusoq qilerpaa. Allagartarsuarlu ”FINISH”-imik allassimasoq tassani nivingavoq.

Imminut pinerulluni ikiuuttarluni oqaluttuarpoq.

- Nalunngilat, angutit misigissutsillu….

Peqataasussat tikiussorusaartut seqernup qilammit nuiaqanngitsumik qinngorpai.

Amerlasuut tungujortumik tujuuluaraqarput. Taakku 2024-mi Memory Runip siullermeerluni ingerlanneqarneraninngaanneerput, ullumikkullumi taakku aamma tuniniarneqarput. Taakku saavanni oqaatsit ”Talk about your feelings” (misigissutsitsit eqqartortakkit, aaqq.) naqinneqarsimapput.

Oqariartuut Memory Runimik suliniuteqartumut Niclas V. Sørensenimut pingaarutilik.

Annaasaqarsimasunut tamanut

Arpannissaq aqaguttoq Niclas V. Sørensen Travel By Heartimi allaffimmi atorsimasaani naapippara.

Imeruersaat nukissaninnartoq ammasoq qarasaasiap skærmiata saavaniippoq, oqarasuaataalu nipiliuunnavippoq: aqagumut aaqqissuussassat kingulliit isumagisassaappuut, erniinnarlu nammineq kajumissutsiminnik ikiuuttussat kingulliit paasissutissiinissamut takkutissapput.

Sofamut tungujortunut ingilluni ukiut marluk matuma siorna aliasorujussuarnermini arpannissamut isumassarsinini oqaluttuaralugu aallartippaa.

- William Christiaallu annaavagut, taanna oqaluttuarpoq.

Angutit inuusuttut marluk taakku 2024-mi februaarimi qamuteralatsillutik ajunaarput.

Niclas V. Sørensenip misigisassarsiorluni aliasunneq annikillisarpaa. Misigissuseqarpallaannginniassammat arlaannik pisoqartuartariaqarpoq. Aqqutissiuussisumit tarnillu pissusianik ilisimasalimmit ikiorneqarluni nammineq misigissutsiminut akisussaassutsimik tigusinissaminik ilikkarnissami tungaanut taamatut ingerlavoq.

- Misigissutsinut akisussaaffimik tigusineq ikioqqulluni nipituumik oqaasertaliineruvoq, taanna oqarpoq.

Ikinngutini arlallit arpattalersimasut Instragramimi takuaa, tamannalu isumassarsisitsivoq.

- Ataatsimoorluta iliveqarfik aqqusaarlugu ilaqutaannut arpassagutta isumassarsiatsialaanersoq eqqarsarpunga.

Taakkumi ernitik qatanngutitillu najornagit siullermeerlutik juullisiortussaapput.

- Piffissaq tamanna taakkununnga sakkortussaqaaq, taava aqqusaarlugit juullimi pilluaqqusinnaavagut.

Taamani arpaffissaq 12 kilometerit missaanniippoq, taamanikkullu William Christiaallu eqqaaniartussaavagut, Niclas V. Sørensen oqarpoq.

- Maanna annaasaqarsimasunut tamanut tunngavoq.

Uummatip tillernera qaffasissoq seqinnarissuarlu

Taamani 2024-mi arpaqqaaramik 20-nik issippoq. Ulloq manna juunip qaammataani allaaqqippoq, inuillu arpaatinik assigiinngitsunik qalipaatilinnik atorput.

Niclas V. Sørensen tikilluaqqusissalluni sassarmat inuit qiimarrapput.

- Taama amerlatigalusi takkunnersi assut nuannerpoq, taanna oqarpoq soorlu katersuunnerlutik oqaluttuaralugu:

- Ullumikkut arpanneq inunnut uatsinnut sunniuteqarsimasunut, nutaanillu eqqaamasaqarnissamut tunngavoq, taanna oqarpoq.

- Apuuteqqaarnissaq pingaarnerpaanngilaq, ataatsimoornerli pingaarnerpaavoq.

Oqaaseqareermat inuit aallarfissap tunuanut katersuupput.

Ilisarititsisartoq Angajo Lennert-Sandgreen kisitsivoq aallarnissarlu suaarutigimmagu inuit Intaleep Aqqutaata tungaanut aallarput. Arpattut H. J. Rinkip aqqusernata sangusariaatigut sangugamik ataatsimoorunnaarput. Maanna Nuup qeqqani siaruaapput.

Arpannissaq sioqqullugu peqataasut qorsummik talermiulerneqarput. Apuukkamillu tuttumik grillikkamik punnermik mamarsaasikkamik akulimmik neripput.

Siaasaasullu eqqaani Randi Christensen, Memory Runip piareersarnerani Niclas V. Sørensenimut ikiuussimasoq nikorfavoq.

Taanna Williamip qatanngutigaa. Niclas V. Sørensen taamani Memory Runimut siullermut atatillugu aqqusaarnissaminnut ilaqutariit akuersinissaannik qinnuiginiarlugit saaffiginikuusaa.

- Ingerlaannarlunga arlaannik ikiuussinnaanerlunga aperaara, taanna oqaluttuarpoq.

Taamanikkulli suleqatigiilerput.

Inuit quliniit 20-nut peqataassagunarput, Niclas V. Sørensen taamanikkut 2024-mi missingiivoq. 80-illi takkupput.

- Taamanikkut angajoqqaannut takkussuutilermata tupaallattorujussuunera eqqaamavara, Randi Christensen oqarpoq.

Aaqqissuussinerup ileqqunnguussimanera ilinnut qanoq isumaqarpa?

- Nuannerpoq. Annaasaqaraanni kisimiittutut misiginartarpoq. Allallu eqqaamanneqataarusunnerat tuppallernartupilussuuvoq.

Williamip ikinngutai katersuukkaangata taakku aqqutigalugit malugisinnaasarpara, taanna oqarpoq.

Oqaloqatiginninnissamut ammartoq

Arpannerit, ataatsip 2 kilometerit missaannik ataatsillu meeqqanut kigutileriffimmik kaajallallugu takissusillit, saniatigut aamma kiinnakkut qalipaasoqarpoq, pississaarfeqarluni ullullu sinnerani Arnarissoq, Jens Kleist, Andachan, Tûtu Naja P-lu tusarnaartitsipput. 

Inuit ikinngutiminnik ilaquttaminnillu qamuteralallutik ajunaarnermut annaasaqarsimasut kisimik takkutinngillat.

Inuit hunnorujunik amerlanerusut Daddy’s-ip saavani katersuussimapput. Illoqarfimmilu arpannermut klubbineersut taakkununnga ilaapput.

Taakkununngalu Benedikte Dahl Nielsen ilaavoq. Taanna aamma Nuummi snescooterertartut klubbianni Qamutini ilaasortaavoq.

- Matuma eqqummaariffigineqarnissaanut iliuusitsialaanera pissutigalugu arpaqataavunga, taanna oqarpoq.

- Aaqqissuinerit mannatut ittut aliasunnerup allatut periuseqarluni oqaloqatigiissutiginissaanut ammaassisinnaapput.

Niclas V. Sørensen Randi Christensenilu oqaloqatigigakkit taakkuttaaq Memory Runip siunissami aaqqissuuttarnerata nanginnissaanut tunngaviit tamakku kajungilissutigaat.

Niclas V. Sørensenip tamanna ima oqaatigaa:

- Arlaat arfininngormat sulerisimanerminik aperineqaruni immaqa Memory Runimut peqataasimalluni soorlu tassunga peqataasimanerluni oqaluttuarissavaa, taanna arpannissamut aqaguttoq oqaloqatigigatsigu oqarpoq.

- Taamaalilluni tamanna oqaloqatigiinnissamut siullertut alloriarnerusinnaavoq. Tamannaliuna sallaatsumik nittarsaakkusukkipput – tujuuluaqqat arpannerlu aaqqutigalugit.

Randi Christensenip siaasaasut eqqaani inuit qiviarpai.

- Naatsorsuutigisatsinnit amerlanerit takkupput, taanna killitsisimalluni oqarpoq.

- Akuttunngitsumik iliveqarfiliartaratta kikkut allat aamma annaasaqarsimanersut takusarparput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Taakku aamma takkunnerat nuannerpoq.

Inuit qungujulallutillu, oqaloqatigiillutillu pakkuteqattaapput.

- Tamatumalu iliuuseqarnitta eqqortuunera arlaatigut takutippaa, taanna oqarpoq.

Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu Memory Runip illoqarfinni allani ingerlattarnissaa neriuutigaat.

Akornatsinniipput

Aaqqissuussineq naammassiartulersoq Kim Ringsted-Godtfredsen nipilersortarfimmut qaqivoq. Taassuma ilaqutaasalu Kristiaat sapaatit akunneri aqqaneq marluk matuma siorna aputip sisoornerani annaavaat.

- Annaasaqarsimasugut tamatta taakku suli akornatsinniinnerat ilisimaaraarput, angutaa nipilersortarfimmit oqarpoq.

Taanna aamma arpaqataavoq, oqalugiarnermilu kingorna tamanna ”pitsaviusoq” oqaatigaa.

Manna takorloorneqarsinnaanngitsup, asasamik alianartumik annaasaqarsimanerup, ataatsimoorfigineranik misigititsivoq.

- Inuttut, ataatatut anaanatullu misigissutsip qanoq innera nassuiaruminaatsuuvoq. Inuillu misiginneqatiginiarluta takkunnerat uatsinnut isumaqartupilussuuvoq. Tamanna nukissamik pissarsinarpoq, naak ullut ilaat ajornakusoorlutillu sakkortusinnaasaraluartut.

Oqalugiarnermi naggataani Kristiaammut angutinullu allanut inuusuttunut marlunnut qimagussimasunut inuulluaqqusivoq.

- Suli akornatsinniittuugunik manna pikkunartutut isigissagaluarpaat.

Uisorersarpugut, taamaanneranilu qummut qiviarluta aalateriffigaagut.

Qaamanerullu sakkortuup inngiasutsippaatigut.