Juullimi timersorneq: Qajuusat rødkålillu nalaanni timersornerup nuannersortaa

Pingasoriarlutit qaqorteqqasutoreerlutit nalaasaarujoorusulerninni kamileriarluni aninissaq takorlooruminaassinnaavoq. Juullilli qaammataani timersornissaq iluaqutaalluarsinnaavoq.

Natasja Hagemann, Nuuk Osteopati og Fysioterapi piginneqataasoq, ukiuni aqqaneq-marlunni timimik sungiusaasuusoq tamanna pillugu ilisimasaqarluarpoq.

Timimik aalatitsineq nukissaqalersitsisarpoq – aamma decembarimi

Inuppassuit decembarimi nerilluataarnermut, ataatsimoornermut isumagisassallu suliarinerannut atortarpaat. Timigissarneq piffissaqarfigiuminaassinnaasarpoq, ilaasa timigissarnissaq tunulliullugu nukiit nalliuttorsiornermut tunngasunut atortarpaat.

- Decembarimi nerisassat orsoqarnerusarput, piffissarlu aaqqissuussanut tunissutissanillu pisiniarnernit atorneqartarput. Tamanna pissutigalugu inuppassuit timigissarnissamut piffissaqarpiarneq ajorput – peqqissutsitsinnut sunniuteqarpoq, timimik sungiusaasoq Natasja nassuiaavoq. Sakkortuumik timersunngikkaluarluni timimik aalatitsilaarnerit malunnaatilimmik sunniuteqarsinnaasoq Natasja oqarpoq. Timimmi qaammammi tassani ulapaarfiusumi mamartutulaarnissamullu ussernartorsiorfimmi aalatinneqalaarnissaq pisariaqartittarpaa.

- Timigissarneq aalanerlu uummammut, nukinnut eqqarsartaatsikkullu peqqissutsimut pingaaruteqarluinnarput. Eqqissisimaarnerup nalaani uummat tillernikinnerulernissaanut iluaqutaasarpoq, taamaalilluni uummat pisariaqanngitsumik artorsartinneqartariaarulluni, timilu ulluinnarni atugassarititanut piareersimanerulersarluni. Taamaattumik timigissarneq – aamma decembarimi –pingaaruteqartorujussuuvoq, Natasja oqarpoq. Timersorneq ajornartinneqartariaqanngitsoq Natasja isumaqarpoq, sivikitsumik pisuttuarneq inimiluunniit timigissartarneq timimut nukissaqalersitsisinnaapput – juullillu ulluini oqiliallaataasinnaallutik.

Taava qanoq ilinerani timigissarneq ingerlanneqassava?

Decembarimi timigissarnissaq isumassarsiatsialaagaluartoq qaqugukkut pinera pingaaruteqarpoq – ingammik juullikkunni nerisat kimittullutillu orsoqarpallaarpata.

Neriffissat akunnerani arpapallalaarneq isumassarsiatsialaasoq inuit amerlasuut isumaliorsinnaasaraluarput, Natasjali naapertorlugu tamanna aaqqiissutissatsialaanngilaq. - Nerisat aqajaqqutsinni arrortinneqartarneri eqqarsaatigissagaanni, nerinissat akunneranni timersortarnissaq innersuutiginavianngilara, naak isumassarsiatsialattut isiginiarneqarsinnaagaluartoq. Nerigaangatta aak annertooq naatsinnut inalukkatsinnullu arrorsaanermi ikiuiniarluni taakkununnga pisarpoq. Taamaattumik juullisunnittunik nerinerup kinguninngua timersussagutta silamik aalasoorsinnaavugut, iluaalliorluta, kakikkarsilluta – immaqaluunniit inuummarlulerluta, Natasja Hagemann nassuiaavoq. Timip qanoq sukkatigisumik aalalersinnaaneranut tunngatillugu suut nerineqarsimanersut apeqqutaalluinnarpoq. Juullikkunni nerineqartartut nerisassanit nalinginnaasunit sivisunerusumik arroriartortarput.

- Nerinerit ilaanni nalunaaquttap akunnerata affaata qaangiunnerani timersortoqarsinnaalersarpoq, juullikkunnili nerisassiat orsoqarpallaartarnerat pissutigalugu timersornissamut piareersimanissaq akunnernik pingasunik sisamanillu sivisussuseqartarpoq, oqarpoq. Taamaattumik nerinnginnermi timersortoqartarnissaa Natasjap kaammattuutigaa. - Innersuut paatsuugassaanngilaq: Juullimi nerersuartoqarnissaanut piareersartinnani angerlarsimaffimmi timigissarit. Taamaaliornerit iluaqutigissavat, juullimilu nerisassat eqqissillutit qaaliataarutigisinnaassallugit, qungujulluni oqarpoq. Tamannali isumaqanngilaq ullup sinnerani sofami nalaasaartoqassasoq. Timimimmi aalatitsillattaarnerit timimut iluaqutaasarmata juullerpalaarsinnaanerulersitsisinnaapput. - Neriffiit akornanni pisuttuarneq iluaqutaasarpoq – aqajaqquttami arrortitsiniarnerminut ajornartorsiutiginavianngilaa, juulleriartorneranilu peqatigiilluni pisuttuarneq nuannersuuvoq ataatsimoorfiullunilu, Natasja illarluni oqarpoq.

Juullimi iluatanneq qasoqqanerlu

Juullimi mamakujuttunik nerinissaq ajornanngeqaaq: mamakujuit, kaagit immaqalu viinnitualaarneq. Inuppassuit nalinginnaasumik nereqatigiittarunnaaraangata aap sukkumik akua allanngorarujussualersinnaasarpoq. Qasoqqaneq, perlilertutut misigineq isummallu allanngorarneranik kinguneqarsinnaavoq – aalli sukkumik akuata allanngorarpallaannginnissaa aqunneqarsinnaavoq.

- Neqi naatsiiallu nerilertinnagit rødkålit naatitallu siulliullugit nerigaanni aap sukkoqassusaata allanngorarpallaannginnissaa anguneqarsinnaavoq. Aamma mamakujuttorusunnermut nererusussuseqannginnissamut iluaqutaasarpoq, Natasja Hagemann nassuiaavoq.

Nerisassat tulleriiaarneqarnerat kisimi apeqqutaanngilaq, aammali puuguttamiittut qanoq agguataarnerat. Puuguttamiittut ataqatigiissarnerisa naatitalik, proteinilik kulhydratilinnik akoqartut Peqqinnissamut Aqutsisoqarfiup innersuussutaanik malinnipput, timimillu inussutissaanut nukissaqarnissaanullu aalajaatsitsisarpoq – allaat nerrivik juullisunitsunik ussernartoqaraluarpalluunniit.

Taamaattumik juullikkunni mamartutugassat eqqarsaatigilluarlugit iluataatigineqarsinnaapput, qasoqqanermik sukkugunnermillu kinguneqartinngikkaluarlugit.

Juullimi uippakajaarnissaraluaq timersornikkut pinaveersaartinneqarsinnaasoq

Juulli nuannersuugaluarluni ulapaarfiuvoq. Amerlasuut aaqqissuussanut, pisiniarfilerinermut allanillu ulapputissanik ulikkaarlutik misigisarput. Qujanartumilli juullimi uippakajaarnissaraluaq pitsaasumik iliuuseqarfigineqarsinnaasoq, Natasja Hagemann nassuiaavoq. - Timigissarneq sianiuteqarfimmut sunniuteqarluarpoq. Endorfinit timip timersornerup nalaani aniatitai uippakajaarnerup malunniutaanut annikillisaataasarput, Natasja oqarpoq. Timersornermut atortorissaarutit angisuut pisariaqanngillat. Angerlarsimaffimmi timersorneq timimut sunniuteqarluarsinnaavoq. - Nikuilluni niut peqeqattaarneri (squats aaqq.) tamanut tulluartuupput. Utoqqaanerusunut ima ajornanngitsigisinnaavoq issiavimmiit nikueqattaarnikkut, Natasja assersuusiorluni oqarpoq.

Natashjap kajumissaarpaa meeqqat eqimattat timigissartarnerat saniatigut aamma juullimut tunngatillugu piviusorsiortuunissaat. Timigissariaatsit nalinginnaasut saniatigut juulleriartorneranut sammisassatut pinnguaatitullu timigissarnerup ingerlanneqarsinnaanera ataatsimuulersitsisoq aamma innersuutigaa. - Erinarsuut ”Juulliliinnaqaaq” appillaataa illup iluani qitaasarluni, pisattani arlaatigut pinnguarluni, nuannisarnermik illarnermillu pilersitseqataasarpoq. Taakku tamarmik timimut eqqarsartaatsimullu pitsaalluinnartupput. Natasja qungulluni oqarpoq.

Silagippallu juullikkunni timersornissaq ajornannginnerusoq pisinnaavoq: anilluni.

- Neriuppunga juulli aputeqarluassasoq, taamaassappallu inuusuttut utoqqaallu silami aneertarnissaannik kajumissaarpakka. Apummik milloorlutik unammisinnaapput, apummik inuusaliorlutik, imaluunniit apummik illunnguusiorlutik. Silaannarissumiissimalluni ulussallu sinngortut angerlamut iseraanni juullisunnitsut mamarnerusuusilersarput. Tassami oqimaaqatigiissumik iliortoqarmat, Natasja oqaluttuarpoq. Taamaattumik juullikkunni alianaarsaarneq timimillu aalatitsineq aallunneqarlik – angerlarsimaffimmi qitaasarnermiit silami pisuttuarnermut. Taamaalilluni juulli nuannersunngorlunilu inuummarissinassaaq, timimullu isumassuineq iluarisimaarneqassalluni. Angerlarsimaffimmi timersuutit isumassarsiorfigisinnaasat amerlapput – unikaallalluni timersulaarnerit nukissamik nuannaarnermillu nassataqartarput. Juullimi pilluaritsi aalalluarisilu!