Ukaleq aamma Sondre Slettemark utaqqisinnaajunnaarput. Ruhpoldingimi Nunarsuarmi Pissartanngorniuunnermi unamminerit kingulliit kisinneqareermata maanna paasinarsivoq – 2026-mi OL-imut peqataasussanngorput.Qatanngutigiit taakku anngunniunnernut piumasaqaatit naammassereerpaat, Danmarkimilu – taamaalillunilu Naalagaaffeqatigiinni – pisortatigoortumik peqataasussatut toqqarneqarnissaat allaffissornikkut suliarineqaannassaaq.
- Nuanneqaaq, qilanaaqaarpugullu. Anthotz sisorarfigiuminarluinnarpoq, tassanilu OL-ertoqarnissaa eqqarsaatigiinnarlugu pissangaammernarpoq, Ukaleq Slettemark nuannaarpaseqaluni oqarpoq.
Ukaleq aamma Sondre Slettemark utaqqisinnaajunnaarput. Ruhpoldingimi Nunarsuarmi Pissartanngorniuunnermi unamminerit kingulliit kisinneqareermata maanna paasinarsivoq – 2026-mi OL-imut peqataasussanngorput.Qatanngutigiit taakku anngunniunnernut piumasaqaatit naammassereerpaat, Danmarkimilu – taamaalillunilu Naalagaaffeqatigiinni – pisortatigoortumik peqataasussatut toqqarneqarnissaat allaffissornikkut suliarineqaannassaaq.
- Nuanneqaaq, qilanaaqaarpugullu. Anthotz sisorarfigiuminarluinnarpoq, tassanilu OL-ertoqarnissaa eqqarsaatigiinnarlugu pissangaammernarpoq, Ukaleq Slettemark nuannaarpaseqaluni oqarpoq.
2026-mi ukiuunerani OL-imi angutit arnallu unamminerat Antholzimi, sisoraatinik ooqattaasarfimmi nunarsuarmi tusaamasaalluartumi Italiap kujataani Sydtyrolimiittumi, ingerlanneqassaaq. Ukiuunerani OL februaarip arfernanniit 22-ata tungaanut ingerlanneqassaaq.
Kalaallit Nunaat, Danmark Naalagaaffeqatigiinnerlu sinnerlugit
Ukaleq Slettemark 2022-mi Beijingimi ukiuunerani OL-ertoqarnerani peqataavoq, taamaakkaluartoq 2026-mi OL kalaallimut sisoraaserluni ooqattaasartartumut immikkut illuinnartunngussaaq.
- Danskit erfalasuat atorlugu peqataassagatta Naalagaaffeqatigiinnermi sinniisuussaagut, tamannalu uagutsinnut pingaaruteqartorujussuuvoq. Kalaallit Nunaat nunarsuaq tamakkerlugu ersersikkumalluglu Danmarkimut nukittuumik atassuteqarnerput aammattaaq ersersikkumavarput, Ukaleq oqarpoq.
Nunat tamalaat Olympiademi ataatsimiititaliaat (IOC) naapertorlugu nunat peqataasut naalagaaffittut namminersortutut FN-imit akuerineqartariaqarput. Kalaallit Nunaat Kunngeqarfiup Danmarkip ataaniikkami peqataanermi danskit erfalasuannik erfalasoqassaaq. Ukaleq Slettemarkip kalaallit erfalasuat atisaminiitikkusunnerugaluarlugu – Amerikamiut erfalasuat pinnagu – danskit erfalasuat atussagamiuk nuannaarutigaa.
Ukaleq Slettemarkip nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata erfalasua qaaminiitittarpaa, 2026-mili OL-ertoqarnerani qallunaat erfalasuat qaaminiitillugu aallartissaaq – kalaaliunini tulluusimaarutigeqalugu.
Assi: Denis Balibouse, Reuters/Ritzau Scanpix
- USA-mut ilaarusunngilluinnarluta ersarissumik oqariartuuteqarnissarput pingaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaat, Danmark Naalagaaffeqatigiinnerlu toqqarpagut, Ukaleq aalajangersimalluinnarluni erseqqissumillu oqarpoq, ilumoortuuneralu qularutigineqarsinnaanngilaq.
Ukioq manna peqataanerup kalaallinut sisoraaserlutik ooqattaasartartunut immikkut pingaaruteqarneranut pissutaasoq tassaavoq timersornerup avataani politikkikkut pisoqarnera. USA-p præsidentia Donald Trumpip USA Kalaallit Nunaannik piginnittuusariaqartoq arlaleriarluni oqarsimavoq, oqallinnerlu ersarissumik kinguneqarpoq. Timersorneq politikkilu immikkoortinneqartariaqartut erseqqissaatigineqartaraluartut ilaqutariit Slettemarkip taakku marluk immikkoortissinnaanngilaat. Akerlianik maannakkut kalaallitut timersortartutut - nunagisaq, inuiaqatigiit kulturilu sinnerlugit – nunarsuarmi unammiuaarfiit annersaanni saqqummernissaq immikkut ittumik pingaartippaat.
- Politikkimik eqqarsaateqartuartariaqarneq ilungersunartorujussuuvoq, timersorninnulli toqqornianngilanga. Kalaaliunerput qanoq tulluusimaarutigigipput – aamma Naalagaaffeqatigiinnermi Danmarkip saniani inissisimanerput uagutsinnut qanoq pingaaruteqartigisoq nunarsuarmut takutinniarlugu maluginiarneqarnera atorniarpara, Ukaleq pimoorussilluni tulluusimaarpalullunilu oqarpoq.
Tunniit atisani
Ukaleq Sondrelu qallunaat erfalasuat atorlugu peqataasussaagaluarlutik kalaallit unamminermi atisaat atorsinnaallugit akuerisaasimapput – tamannalu taakkununnga pingaaruteqangaarpoq.
- Atisagut unammissutigisartakkagut Tunniinit, arsarnernit Erfalasutsinnillu isumassarsiaapput. Taamaalilluni suminngaanneernerput erseqqilluinnarpoq, tamannalu qujamasuutigaara, taanna nassuiaavoq.
Tunniit, inuit kakiueriaasii, kulturikkut anersaakkullu inuiaqatigiinni sorlaqarluarput. Taamaammat atisat Ukaleq Sondrelu nunarsuarmi isiginnaartitsiviit annersaanni sassaraangata immikkut isumaqartarput.
Atisat, kalaallit kakiornerinit, arsarnernit erfalasutsinniillu isumassarsiaasut, qatanngutigiit Slettemarkikkut sorlaannut kulturiannullu tulluusimaarutigisaannut ersiutaapput
Assi: Kalaallit Nunaanni sisoraaserlutik ooqattaasartartut kattuffiat
- Kalaallit erfalasuannik tunineqarsinnaanersugut Danmarkimi timersortartut kattuffiata IUC aamma aperisimavaa, ajoraluartumilli tamanna ajornarsimavoq. DIF-ip sinnerluta ilungersuuteqarsimagaluarneraannarluunniit uagutsinnut isumaqangaarpoq, Ukaleq oqarpoq nangillunilu:
- Tamanna suleqatigiilluarnitsinnut uppernarsaataalluarpoq, taanna qungujulluni oqarpoq.
Qatanngutigiit Slettemarkikkut ukiuunerani OL-imut anngunnissaq unammisartuunerminni angusarissaarnerpaaffigigaluarlugu anguniagaat kigaallatsinneqanngillat. Maanna Novo Mestomi Tjekkiamiittumi unammiuaarnissaminnut angalapput — angalajuartuugaluarlutilli nunaminnut angerlarsertarput.
- Soorunami Kalaallit Nunaata maannakkorpiaq eqqartorneqarnerpaaffiani angerlarserpugut. Marsilli naanerani Kalaallit Nunaannut angerlassaagut, tamannalu qilanaaraara, Ukaleq oqaluttuarpoq, qamanngalu pisumik naggasiilluni:
- Taava kangerlummi illuaqqatsinnukarluta mattattuutissaagut, taanna angerlarsimaffimminni pissutsit eqqarsaatigineri illaatigalugit oqarpoq.
