Silap pissusiata allanngoriartornera siunissami ukiukkut OL-imik aarlerinartorsiortitsivoq

Ukiuunerani OL-eqartillugu timersortartut qaqqatigut aputilitsigut sukkaqalutik sisoraatinik qamutinillu sisusut sikukkullu alutornaqalutik saarlisaartut isiginnaarlugit pissangaammernartaqaat.

Ukiuunerani OL siulleq 1924-mi Frankrigimi Chamoniximi ingerlanneqarmat silami timersuutit 16 tamarmik ingerlanneqarput. Aputivimmi issittumilu sisorartartut sisusariaqartarput sukuutsertartullu sikukkoorlutik.

Ukiut 100-ngajaat qaangiummata 2022-mi Beijingimi ukiuunerani OL-ertoqarmat sisorartartut unammisut tamarmik tamakkiisumik aputiliami sisusarput.

Qamutinik sisoorfiit tinngallattaarfiillu namminerisaminnik nillataartitsiveqarput, timersuutillu aallaqqaammullu ingerlanneqartartut sisamat illup iluani ingerlanneqartalerlutik: Kusanartumik sukuutsernerit, sukkasuumik sukuutsernerit, curling ishockeylu tamarmik timersortarfissuarni nakkutigeqqissaakkamik silaannalinni ingerlanneqartarput.

Teknologimi nutaaliortoqarneratigut ukiuunerani OL Beijingimi ingerlanneqarsinnaavoq. Italiap avannaani 2026-mi ukiuunerani OL sioqqullugu sisorarsinnaanerup aallartinnerani aput pisarnerminiit annikinnerummat aaqqissuisut unammiffissat pingaarnerit tatsinut qanittumiitippaat aputiliornissamut naammattumik imissaqarniarlutik.

Silaannaalli kiatsikkiartuinnarneratigut aputiliornissaq aamma killeqalersimavoq. Nunarsuarmi silaannaq kissatsikkiartuinnassappat ukiut 100-t qaangiuppata ukiuunerani OL qanormita isikkoqarumaarpa? Unammiuaarnerit ingerlanneqarumaarnerlutik teknologimi nutaaliornikkut?

Illoqarfiit ingerlatsiffiusarsimasut kiappallaalersimassasut

Illoqarfinni ukiuunerani OL-imik ingerlatsiffiusartuni februaarimi agguaqatigiissillugu ulluunerani kiassuseq qaffangaatsiarsimavoq Chamoniximi siullermik ukiuunerani OL-ertoqarneraniit. 1920-miit 1950-ikkunnut 0,4 gradit missaanniippoq.

Ukiut hunnorujulikkaat 21-ssaata aallartinnerani 8 gradengajannik qaffassimavoq. Ilisimatusaammi nutaami ilisimatuut illoqarfiit siusinnerusukkut ukiuunerani OL-imik ingerlatsiffiusarsimasut 19-it misissorsimavaat nalilerniarlugu siunissami silaannaap allanngoriartorneranit qanoq sunnertissimassanersut. Paasisaat nikallornarpoq.

Ukiut 100-likkaat qiteqqunnerisa nalaanni illoqarfiit ingerlatsiffiusarsimasut sisamat – Chamonix, Ruslandimi Sochi, Frankrigemi Grenoble Tysklandimilu Garmisch-Partenkirchen – silaannaqarunnaarsimassapput ukiuunerani OL-imik ingerlatsiffiusinnaasumik.

Allaat Naalagaaffinni Peqatigiinni isumalluarnarnerpaasumik silassamik siulittuinermi tunngaviuvoq nuarsuarmi nunat sukkasuumik CO2-mik aniatitsinerminnik annikilliliisariaqartut. Ikummatissanik mingunnartumik atuineq qaffasinnerpaaffimminiiginnassappat Californiami Squaw Valley Canadamilu Vancouver illoqarfinnut ilanngutissapput ukiuunerani OL-imik ingerlatsiffissatut patajaakkunnaarsimasunut.

Ilisimatuut naapertorlugit 2080-imi silap pissusaa ima patajaakkunnaarsimatigissaaq siusinnerusukkut illoqarfinnit OL-imik ingerlatsiffiusartunit 22-nit aqqaneq marluk silami ukiuuneranik OL-immik ingerlatsiffiusinnaasimassapput. Ilagaat Italiami Torino, Japanimi Nagano Østrigemilu Innsbruck.

2026-mi ukiuunerani OL-imit sapaatit akunneri tallimat qaangiuppata innarluuteqartunut OL ingerlanneqassaaq marsip qiteqqunneranut ingerlasussaq. Nunat ingerlatsiffiusut aaqqissuussinerit marluk akisussaaffigaat, timersorfinnilu amerlanerujartortuni allaat aputiliornikkut aput naammattoq qulakkeerneqarsinnaanngilaq, ukiuusarnera sivikilliartortillugu.

Ullumikkut aputiliornissami pissutsit pitsaasuunissaanut apusiassaq 2 gradinik isseqartariaqarpoq appasinnerulluniluunniit.

Sila isugutanneruppat nillerneruneratigut aput sermerlu aakkiartulersarput, tamannalu sisorarfinnik sikumillu sunniisarpoq, soorlu qamutinik sisoorfinni. Coloradomi apummik piujuartitsinermillu ilisimatuutut (sisorallammassuusutut) qanimut malinnaavigisimavarput silaannaap kissatsikkiartornera qanoq qaqqanik ukiuuneranilu timersuutinik nuannareqisatsinnik sunniisarnersoq.

Pissutsit sumiiffimmiit sumiiffimmut ukiumiit ukiumullu nikerartarput

Nunarsuarmi sila ataatsimut isigalugu ukiuni qulikkaani aggersuni kissatsikkiartussaaq. Silaannaap kisarneruneratigut arlalitsigut ukiukkut siallikulanerussaaq, ingammik appasinnerusumi. Tamatuma saniatigut nunarsuarmi aput annikinnerussaaq. Apinikinnerunera kiannerulerneranik ilallugu ima kinguneqarpoq 2025-26-mi ukiuunerata aallartinnera ingammik Coloradomi sisorarfinnut sunniuteqarnerluppoq. Sumiiffinnili allanngornerit assigiinngillat. Coloradop avannaani 1970-ikkunniilli apisarnera annikillisimavoq, annikillinerli ingammik qatsinnerpaani malunnarneruvoq.

Siunissami silaannaq aamma isugutannerusinnaavoq, tamannalu aputiliornissamut periarfissanut sunniuteqassaaq taamaalillunilu qamutinik sisorarluni unammiffinnut. Ukiuunerani OL-imi ukiuunerani timersuutinit 16-init ullumikkut taakku affaani kissaassuseq apullu apeqqutaapput: Sisupiloornerni, biatlonimi, ujakkaarnermi freestylemi, nunani avannarnerluni timersuummi, tinngallannerni, snowboardernernilu.

Tamatuma saniatigut timersuutit pingasut silaannaap kissatsinneranit isugutanneranillu sunnertiasuupput: qamutit bobslæde, kælkning aamma skeleton.

Teknologi aamma allanngortarpoq

Ukiuni hunnorujulikkaani kingullermi teknologimi ineriartortoqarsimavoq allanngornermut naleqqussarnermi ukiuuneranit OL-imut iluaqutaasumik. Illup iluani ishockey, kingornalu sukuutsernermi. 1960-ikkunni qamuteeqqanik sisusarfiit namminerisaminnik nillataartoqarput.

1980-imi Lake Placidimi ukiuunerani OL ingerlanneqarmat sisorarfinni aputivik apusiamit akullugu atorneqarpoq. Ullumikkut ukioq kaajallallugu illup iluani sisorartoqarsinnaavoq. 2005-imi ammartoq Ski Dubai tallimanik sisoorfeqarpoq qaqqaliami illorsuartut 25-nik quleriittut portutigisumi illorsuarmi niuertarfeqarfissuup ilaani.

Tamatuma saniatigut sisorartarfiit arlaqartut ’snowfarming’ taaguutigisarpaat, aput katersorneqartarluni tullissaanilu sisorarfinngornissaanut toqqorneqarluni. Periuseq nutaajunngilaq, apinikinnerujartorneratigulli apusiornermillu ajornartorsiuteqartiqarnerujartortillugu sumiiffini arlalinni aput sinneruttoq toqqorneqartarpoq ukiornissaanut upalungaarsarluni.

Nunarsuarmi kiatsikkiartortumi pisuussutit killeqartut

Apusiornermi nillataartitsinermilu nukik imerlu pisariaqarput; nukissat marluk nunarsuarmi kiatsikkiartortumi ajornartorsiutaanerujartortut. Sumiiffiit ilaanni imermik amikkisaartoqalereersimavoq, mingunnartumillu ikummateqarluni nukimmik atuineq silaannaap kissatsikkiartorneranut ilapittuutaanerussaaq.

Nunarsuarmi olympiadenut ataatsimiititaliami nassuerutigineqarpoq siunissami silap pissusaa ukiuunerani aasaaneranilu ukiuunerani OL-imut annertuumik sunniuteqarsinnaasoq, erseqqissarneqarporlu pingaartuusoq naleqqussarneq piujuartitsinermik aallaaveqassasoq. Siunissami ukiuunerani OL avannarpasinnerujartortumiittariaqarpoq illoqarfinni (soorlu Canadami Calgary) imaluunniit qatsinnerusumut sivisunerusumik isseqartartumut nuunneqarlutik.

Aasaanerani OL aamma silaannaap allanngorneranit eqqugaasoq

Aamma aasaanerani OL arlalitsigut ilungersunartorsiorfiuvoq. Kiassuaq isugutannersuarlu peqqutigalugit unamminissaq ajornakusoorsinnaavoq, aasakkulli timersuutit nalinginnaasumik ukiuunerani timersuutinit eqaannerupput.

Assersuutigalugu kiannerujussua pinngitsoorniarlugu ukiup immikkoortuanut allanut nuunneqarsinnaavoq. 2022-mi arsaannermi VM nalinginnaasumik aasakkut ingerlanneqartartoq novembarimut nuunneqarpoq Qatar ingerlatsiffiusinnaaqqullugu. Ukiuunerani OL-imik ingerlatsinissami naleqqussarnermik ajornarnerulersitsivoq timersuutit tamarmik apummi sikumilu ingerlanneqartariaqarnerat.

Siunissami qanoq ingerlasoqarnissaanut silaannaap allanngoriartornerata qanoq akiorneqarnera apeqqutaavoq

Piffinni nalorninartuni OL nunarsuarmi katersuuffittut atorneqartarpoq. Timersornikkut angusat kusanartut isiginnaartunit unnersiutigineqartarput, soorlu Jean-Claude Killy 1968-imi sisorarluni timersuutini pingasuni tamani ajugaammat, tassaalluni piumassutsimik sapiissutsimillu oqaluttuaq, soorlu Jamaicamiut bobslædemik angusaat 1988-mi nunarsuarmi tamarmi tusaamaneqartoq.

Ukiuunerani OL-imi silami timersuutit siunissami allarluinnarmik isikkoqarsinnaapput. Allanngornerit qanoq annertutigiumaarnerat apeqqutaavoq nunarsuarmiut silaannaap allanngoriartornera qanoq iliuuseqarfigineraat.

Una allaaserisaq The Conversationimi saqqummersinneqaqqaarpoq Stephanie Lammers-Clarakimillu nutserneqarluni.