Siulersorti uummatigissartoq, sorlaqarfilik

Patrick Otiri Frederiksen Nuummi inunngorpoq peroriartorlunilu, tassani qanilaassusermik asannittumillu peroriartorpoq. angajullersatut akisussaaffini pimooruppaa, nukkani najanillu kisiisa pinnagit aammali inuuneq nalinginnaasoq ataatsimut eqqarsaatigalugu. Imminut illersuisutut aqqutissiuisutullu isigaaq, meeraanerminiit inersimasunngornerminilu tamanna malittuarpaa. Ullumikkut arsaattartutut siulersortitut sulinerminilu suli akisussaaffeqartarpoq allanillu aqqutissiuisarluni.

Isikkat, assat arsaalu

Patrick Kalaallinik Nigeriamiunillu kingoqqisuuvoq. Ataataa Kalaaliuvoq anaanaalu Nigeriamiuu, Danmarkimili peroriartorpoq. Nuummi meeraalluni pinngortitamut qanimut attaveqarnini maluginiarpaa – kangerluk nunalu avatagiiseralugit pinnguarfigai. Sisamanik ukioqarluni arsartartalerpoq, taamaalillunilu inuunini tamaat timersuummik nuannarisaqalerpoq.

- Ataataga oqartuaannarpoq aasaq tamaat minnerpaamik kamippannik pingasunik peqartartunga, arsaannermi arsartarninni aserulertupallattarmata. Nuannarulluinnarpara, ullorlu manna tikillugu allaat, Patrick qungujulalluni oqarpoq.

14-ninilli ukioqarluni Patricki arsartarnermiit assammik arsaannermut ikaarsaarpoq. Naak arsaattarneq nuannarigaluarlugu ikinngutimi ataatsimoornerat assammik arsartarnermik soqutiginninnerulersitsivoq.

- Kisiartaallunga arsartarpunga, taamaattumillu avataaniittutut misigisimallunga. Taava assammik arsartalerpunga peqatigiinneq allallu timersornermik nuannaarutiginninnissaannik ikiorniarlugit, nassuiaavoq.

Patrickilli assammik arsartarneq, allatulli soqutigisamitut, pimoorutilertupallappaa. Angusarissaarpoq, unammisartullu piginnaanillit ilaattut ingerlaannaq imminut inissilluni. 16-inik ukioqarluni Danmarkimi timersornikkut ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarniarluni aalajangerami pitsaasumik ilinniagaqarnissani kisiat eqqarsaatiginngilaa, aammali assammik arsartartuunermi qaffasinnerusumik angusaqarnissaq eqqarsaatigaa.

Pinngortitaq qaaqqusivoq

Ukiut pingasut Danmarkimi kisimiilluni inooreerluni aalajangerpoq Kalaallit Nunaannut angerlassalluni. Angerlarserpormi — ilaquttaminuinnaanngitsoq, aammali pinngortitamut inuunermini pingaaruteqarluinnartumut.

- Pinngortitami eqqissisimaneq avinngarusimanerlu kajungeraakka. Imminut malugisinnaaneq, piniarsinnaanermik misigisaqarneq pinngortitamilu inuusinnaaneq asseqanngilluinnarpoq, Patrick oqarpoq, taanna Danmarkimi timersornissamut periarfissaqarluaraluarluni angerlarpoq.

Patrick qulinik ukioqarluni ataataminit piniaqataaqqaaramili, pinialuttualerpoq.

- Kalaaliussusermik naapitsineruvoq. Tutunimik pernarneq angutitut misilinneqaataasarpoq, nassuiaavoq.

Patrick ukiuni marlunni Nuummiippoq, tamatumalu kingorna Danmarkimut uterpoq niuernermi aningaasarsiornermik ilinniariassalluni. Danmarkimi misigisarpassuaqarpoq – timersornermik sammisaqartarluni, attaveqaqatigiilluartarluni avatangiisinilu nutaat nuannaarutigisarlugit. Taamaakkaluartoq angerlarrtariaqartutut misigeqqilerpoq. Qatanngutini marluk Danmarkimi najugaqaraluartut taakkualu qanittuaniinnerat nuannarigaluaqalugu Kalaallit Nunaannut angerlartariaqarsorivoq. Tamatumuuna pinngortitaq kisiat pinnagu aammali kingumut innuttaasunut tunniussaqaqqinissaq kajungilersitsivoq.

Allanut ajunngitsuliorneq

Patrick Nuummut uterluni suliffissarsiulermat ilimagineqarsinnaagaluarpoq allagartani niuernermut aningaasarsiorneq aqqutigalugu atorfittaassasoq. Allarluinnarmilli suliffittaarpoq. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi meeqqanik sumiginnagaasimasunik sullissisutut atorfinitsinneqarpoq, tamannalu nuannarilluinnarpaa.

- Allanngueqataarusussuseqarpunga, inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik iliuuseqarusuppunga. Taamatullu eqqarsartarnerma piumassuseqartilluarpaanga — uannit annertunerusumut peqataallunga, Patrick qungujulalluni oqarpoq.

Interessen stammer dog ikke fra fremmede, men fra en livslang kilde til inspiration – hans far. 

Soqutiginninnerali takornartanit aallaaveqanngilaq, inuuninili tamaat isumassarsiorfigiuakkannit pivoq — ataataanit.

Ullumikkut Patrick nukappiaqqanut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi Kaassassumi pisortap tulliatut sulivoq, tassani timikkut sammisaqarneq suliassaanut pingaarnersaannut ilaavoq. Tassani nukappiaqqat unammilligassaminnik aqqutissiuunnissaannut ikiorniarlugit timersornermik timimillu aalatitsinermik atuisarput. Patrick nukappiaqqat inuusuttut ingiaqatigalugit, amerlanertigut ungasissumut arpaqatigisarpai. Timip killissarititaa qaangerlugu taamatut sukataartinneqaraanni, nammineq killissarititat ersarinnerulersarput. Nukappiaqqallu taama pigaangamik imminnut allatut nassaarilersarput, misigisartillu aporfilersorneqaratik misigisarpaat.

- 20 kilometerit arpanneranni qamani aporfilersuutit misigisarpaat — imminut aporfilersuut. Inuuneq annernartuuvoq, kisianni qarmarsuaq taanna qaangerunikku ingerlaqqilerlutillu iluatsitilluarlutik nuannaarnerulertarput, taamaalillutillu oqaloqatikkuminarnerulersarlutik. Misigissutsitik misigisimasatillu pillugit ammanerusumik oqaloqatikkuminarnerulersarput. Tamanna pingaaruteqarluinnarpoq, angutinullu inuusuttorpassuarnut ilinniutaalluarsinnaalluni, Patrick inussiarnisaarluni oqaluttuarpoq, ingerlaannarlu paasineqarsinnaavoq suliani, suliffiinnaanngitsoq, uummateqarfigilluinnarai.

Tamanut siulersorti

Patrick nunatsinnut angerlarami arsaattarneq futsalernerlu inuunerani pingaaruteqarnerulerput. Nunanut allanut unammisartunut ilannguppoq, 2021-milu siulersortinngorpoq. 

- Timersortartut akornanni kinguaariit nikinnerat pissutigalugu siulersortitut akisussaaffik uannut tuppoq. Siuttuujuarusuppunga unammeqatigisartakkannut ikiuuttuarusukkama. Siulersortitut akisussaaffeqalernissaq uannut ajornaatsunnguuvoq, meeqqanik inuusuttunillu sullissinera pissutaalluni, Patrick eqqissisimasumik aalajangersimasumilli oqarpoq.

Ullumikkut Patrickip tulluusimaarluni siulersortip talermiua atortarpaa, aamma soorlu Kaassassumi sulinermini taamaattoq, inuttut pingaartippaa oqimaassinnaasut imaluunniit oqaatigiuminaatsut sapiissuseqarluta eqqartortassagivut.

- Isumaqarpunga anguterpassuit inuusuttut misigissutsiminnik oqaatiginninnissartik ajornartittaraat — ingammik maani Kalaallit Nunaanni. ’Sanngiinnertut’ isigineqartarpoq, akerlianilli oqaasinnguisinnaaneq nukiuvoq, Patrick oqarpoq nipangersimaammersoriarlunilu mianersorluni naingippoq.

- Imminut toquttartut amerlavallaarput, isumaqarpungalu eqqartuusserpalaanngitsumik nipilimmik oqaloqatigiittoqaarsinnaannginnerata tamanna kingunerigaa. Neriuutiga tassaavoq alapernaannerulerlutalu eqqartuusserpalaanngitsumik oqaloqatigiissinnaaneq ilikkarumaaripput, nipaatsumik nassuiaavoq, qamanngali pisumik soqutiginninneranut ersiutaalluni.

Taamaappoq — piniartoq pikkorissoq, angut siulersuisoq arsaattartuulluni uummatimigullu eqqortumik inissisimaffeqartoq.

Tasioqatigiilluni

Patrick pingasunik meeraqarpoq, Meino, Emily aamma Milo. Marlunnik meeraqarfeqarpoq. Naak meeqqami arnaat aappariunnaaraluarlugit suleqatigiinneq ilaqutariittullu inuuneq pingaartittuarpaa.

- Meino, Emily aamma Milo uannut pingaaruteqarluinnarput. Taakkununnga maligassiuisinnaanera pingaaruteqartorujussuuvoq, takutikkumallugu takorluugaqartoqarsinnaasoq. Takorluukkat upperigaanni anguniarlugillu sulissuteqaraanni piviusunngortitsisoqarsinnaasoq, Patrick nuannaarluni oqarpoq

Meino arnanilu Narsarsuarmi najugaqarput, Emily Milolu ataatamittut Nuummi timersortarfimmi najugaqaannangajapput.

- Timersortarfimmi meeqqakka peroiartorput, ataatartillu timersortoq isiginnaassallugu sungiusimavaat, taakkulu isiginnaariartartunni nuannarinerpaajuaannarpakka, Patrick illarluni oqarpoq, tamatumalu takutippaa meeqqaminut pingasuusunut nuannarinnilluinnarnini asannilluinnarninilu.

Timersortartuuneq akisussaaffimmik annertuumik nassataqarpoq, aamma akeqarpoq.

- Sorpassuit arajutsisimassuakka. Timersorniarlunga angalasarpunga unnuillu arlallit timersortarfimmut orniguttarlunga, piffissamilu tamatumani allanik sammisaqartarnanga. Meeqqakka najornerulernissaat anguniarlugu akisussaaffiit ilaannik allanut tunniussisinnaanseq ilikkartariaqarpara, Patrick eqqarsarpoq.

Patrickip timersortarfissuarmi inuunermisut kangerluup iluani inuunermik nuannarisaqarnini meeqqaminut ingerlateqqikkusuppaa. Neriuutigaalu aasamut panni ima allisimatigissasoq aavarnermut peqataasinnaalerluni, namminermi taama peroriartorpoq.

- Aasamut tallimmiissaaq, taamaammat aavaqataassalluni. Qilanaaqaaq ataatamalu uannut takutissimasaanik takutitsinissaminut qilanaarlunga, Patrick oqarpoq ersaripporlu piniarnermik ileqqutoqqat meeraanermini pingaartitarilluinnarsimasani ingerlateqqikkusukkai.

Kalaallit Nunaata nipaa

Timersornermut tunngasunik suliaqartarnera pissutigalugu Patrick Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq aammali nunani tamalaani sammineqarlualerpoq. Søren Høyp piviusulersaarusiaani ‘We Are Greenland: Football Is Freedom’-imi arsaattartut nunani tamalaani tusaamasaalerniarlutik ilungersornerat malinnaaffigineqarpoq, tassanilu Patrick oqaluttuarineqartut pingaarnersaattut inuttaalluni.

- Nunanit tamalaanit tusagassiortunit soqutigineqartorujussuuvunga. Aallaqqaammut unammillernartutut ippoq, ullumikkulli tamanna sungiussimavara. Kalaallit Nunaat sinnerlugu oqaaseqarusuppunga, Patrick oqaluttuarpoq, aammali unammisartoqatini maluginiaqquniartarpai, isumat assigiinngitsut saqqummiunneqarnissaat qulakkeerniarlugu.

Patrickimut Kalaallit Nunaat nunaannaanngilaq — tassaavoq tarninga, innermik qamuuna ikualasumik qanorluunniit pisoqassagaluarpat sorsuffigiumat ilagaat.

- Kalaallit Nunaat uummatima itinersaani ippoq, nunarpullu pillugu qanorluunniit iliuuseqarusuppunga – arsaattarfimmi, inuusuttunik sullissininni pinngortitamullu attaveqarninni. Pissarsiakka utertikkusuppakka, aamma Kalaallit Nunaata siunissaanik nukittunerusumik sanarfeqatarusuppunga, Patrick oqarpoq qulanngilluinnarluni oqaatsinilu eqqissisimasumik nukittusumillu ingerlateqqillugit.

Nunaminut asanningaarneranik ilumoorfiginningaarneranillu nipaa ersersitsivoq, tamannalu timersornermut tunngaannanngilaq, aammali inuiaqatigiinnut pinngortitamullu peqataanermut tunngavoq.