Siornatigut diplomaatiusimasoq, Kinami, USA-mi Tysklandimilu
aallartitaasimasoq soraarneq Friis Arne Petersen, Australiamiut
ingerlatseqatigiiffiata Energy Transition Minerals-ip siunnersortitut
ataatsimiititaliaanut ilaasortanngorpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup uran pillugu inatsit 2021-mi atuutilermat
atuisinnaanissamut akuersissutiminnik eqqunngitsumik arsaarneqarsimallutik
isumaqarnertik pissutigalugu maanna Namminersorlutik Oqartussat
eqqartuussivimmi suliamik ingerlatsiffigileruttorpaat. Kuannersuarni
atuisinnaanermut akuersissuteqalernissamut suliaq ingerlaannarsinnaasoq
piumasaraat. Tamatuma saniatigut 76 milliardit koruuninik
taarsiivigineqarumapput.
DR-ip Friis Arne Petersenip atuuffittaavanut qisuariaataa
Friis Arne Petersen
aatsitassarsiorfimmut Energy Transition Mineralsimut siunnersortitut
atuutilernerata kingorna Issittumut nunallu inissisimanera pillugu politikkimut
tunngasunut oqaaseqartartutut immikkullu ilisimasalittut suli
atorneqartassanersoq Sermitsiap Danmarks Radiomut apeqqutigaa.
Danmarks Radio ima akivoq:
"Immikkut ilisimasallit
oqaaseqartinneqassanersut suliani tamani nalilersortarpavut. Friis Arne
Petersenip aatsitassarsioqatigiiffimmi atuuffigiligaa eqqarsaatigalugu
soorunami aamma eqqumaffigissavarput."
Siornatigut diplomaatiusimasoq, Kinami, USA-mi Tysklandimilu
aallartitaasimasoq soraarneq Friis Arne Petersen, Australiamiut
ingerlatseqatigiiffiata Energy Transition Minerals-ip siunnersortitut
ataatsimiititaliaanut ilaasortanngorpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup uran pillugu inatsit 2021-mi atuutilermat
atuisinnaanissamut akuersissutiminnik eqqunngitsumik arsaarneqarsimallutik
isumaqarnertik pissutigalugu maanna Namminersorlutik Oqartussat
eqqartuussivimmi suliamik ingerlatsiffigileruttorpaat. Kuannersuarni
atuisinnaanermut akuersissuteqalernissamut suliaq ingerlaannarsinnaasoq
piumasaraat. Tamatuma saniatigut 76 milliardit koruuninik
taarsiivigineqarumapput.
Friis Arne Petersen Sermitsiamiit arlalinnik apeqquteqarfigaarput, taakkulu
allakkatigut akissallugit kissaatigisimavaa.
ETM taakkulu Kalaallit Nunaanni suliniutaat pillugu suut ilisimavigit?
– Energy Transition Minerals Kuannersuarnilu suliniutaat aatsitassanik
qaqutigoortunik akisussaassusilimmik piiaanissamut tunngasoq
ilisimasaqarfigilluarpara. Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit suliniutit
ineriartornerat ukiorpassuarni malinnaaviginikuuara, Kuannersuarnilu suliniut
Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnermut iluaqutaallunilu nunani tamalaani
mingutsitsinnginnerulernissamut iluaqutaasinnaasutut isigaara.
Sooq Australiami ingerlatseqatigiiffimmut siunnersortaaniarlutit
toqqarsimaviuk?
– Kalaallit Nunaannut nunanullu tamalaanut tunngasuni ukiorpassuarni
sulinermik misilittagaqarama tunniussassaqarnissannut periarfissaqarsorigakku
ETM-imi siunnersortitut ataatsimiititaliami ilaasortaaniarlunga akuersivunga. Kalaallit
Nunanni aatsitassanik piiaaneq pillugu oqallinnerup ammasumik najukkamilu soqutigisat
ataqqillugit ingerlanneqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Sulineq aningaasarsiaqarfiua?
– Aap, siunnersortitut ataatsimiititaliani ileqquusut malillugit.
Sunik tunniussaqassavit?
– Ingerlatseqatigiiffiup Kalaallinik Qallunaanillu suliaqartunik
oqaloqateqarnissaanut tunngatillugu siunnersussavara – suliniutillu
mingutsitsinnginnerujartornermi Kalaallit Nunaannut, Danmarkimut, Europamut
nunanullu allanut ilippanaateqarnerata naleqassusaata
ukkatarineqarnerunissaanut iluaqutaanissara neriuutigaara.
Isumaqatigiissut qanoq iluatsippisiuk?
– ETM siunnersuisutut ataatsimiititaliamik pilersitserusunnerminut
atatillugu saaffiginnippoq. Peqataarusunnerlunga aperineqarama suliniut sumut
tunnganersoq paasiniaqqissaariarlunga akuersivunga.
Aatsitassanut Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen naapertorlugu siunnersuisoqatigiinnut
ilaasortatut suliffeqarfik immikkut ilisimasanik, misilittakkamik
attaveqaatinillu pilersorneqarlunilu unammilligassanik periarfissanillu
atorluaanissamut ikiorpat – taamaalillutillu ingerlatseqatigiiffiup soqutigisai
aallaavigivatit. Tamanna qanoq oqaasissaqarfigaajuk?
– Siunnersortitut inissisimavunga. Diplomaatiuneq, aqutsineq
suleqatigiinnerlu pillugit ilisimasanik tunniussisassaanga. Attuumassuteqartut
tamarmik soqutigisaannut iluaqutaasumik aaqqiissuteqarnissamut oqaloqatigiinneq
suleqatigiinnerlu pisariaqartut ETM isumaqatigaara. Piiaanissamut suliniut
piviusunngorpat Kalaallit Nunaat pitsaanerusumik inissisimassasoq
isumaqartuaannarnikuuvunga. Tamanna Danmarkimut nunanilu tamalaani
mingutsitsinnginnerulernermut pitsaanerpaasoq aamma isumaqarpunga.
Ingerlatseqatigiiffiup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat
eqqartuussivimmut suliassanngortippai. Tamanna qanoq igaajuk?
– Ingerlatseqatigiiffiup oqartussallu akornanni inatsisitigut
isumaqatigiinngissutaavoq, eqqartuussivinnilu suliaqartut naleqquttut aaqqiissuteqarfigissavaat.
Uanga illuatungeriit tamarmik tatigeqatigiillutik suleqatigiinnerulernissaannut
qanoq iliornissaq pillugu oqallinnermi siunnersortaallungalu ukkassisuussaanga.
Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfimmut akerleriissutaangaartumut
siunnersortiugavit tusagassiuutitigut issittumi pissutsinut immikkut
ilisimasalittut suliinnarsinnaallutit isumaqarpit?
– Nunat tamalaat akornanni pissutsinut immikkut ilisimasalittut
oqaaseqaraangama ilisimasanik
tunngavilimmik suliamullu tunngasumik ilisimasaqarlunga ukiunilu 40-ni
Danmarkimi nunanut allanut kiffartuussivimmi sulisimaninni misilittagaqarlunga
oqaaseqartarpunga. Siunissami aatsitassarsiorneq aatsitassallu qaqutigoortut
pillugit tamanut ammasumik oqallinnermi oqaaseqassaguma ETM-ip siunnersortitut
ataatsimiititaliamut ilaasortaallunga tamanut saqqummiuttassavara.
Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffik NOAH naapertorlugu
aatsitassarsiornermik ingerlatsivimmik, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik
Oqartussanut akornutaasorineqartumik, suleqateqarnerit paasiuminaatsuuvoq.
Isornartorsiuineq tamanna qanoq isumaqarfigaajuk?
– Inuiaqatigiit avatangiisinut tunngasuni apeqqutit pillugit
peqataanerat aamma apeqqutinik Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu
pingaarutilinnik ataqqilluinnarpara. NOAH-p saqqummiussaat inerniliinerallu
isumaqatiginngilakka. Akerlianik Namminersorlutik Oqartussat
aalajangiisuulluinnartumik inissisimaffiannik tamakkiisumik ataqqinninnikkut
akisussaassuseqarnerup, suleqatigiinnerup oqaloqatigiinnerullu
nukittorsarnissaat uanga pingaartippara. Pissutsit maanna atuuttut
illuatungeriinnit tamanit attanneqarsinnaanngillat. Issittumi
mingutsitsinngitsumik piujuartitsisumillu ineriartortitsinissaq
qulakkeerneqassappat, illuatungeriit tamarmik imminnut tusarnaartariaqarlutillu
suleqatigiinnissaq pisariaqarpoq. Suliniutip unitsinneqarnerani
illuatungeriillu akornanni aaqqiagiinngissuteqartoqartillugu kikkulluunniit
iluatsinngisaannassapput. Kalaallit Nunaat Danmarkilu aatsitassanik
qaqutigoortunik piiaanermi soqutigisat pingaarutillit isumaginissaannut
nutaanik periarfissaqarput.
