Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituti: Eqqartuussiveqarneq misissorneqarli
Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq tatineqartoq innuttaasut inatsisitigut illersugaanerannut ataavartumik ilungersunartorsiortitsivoq. Tamanna Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Institutip ukiumoortumi nalunaarutaani sammisat arlallit ilagaat.
Nuummi parnaarussivik amerlavallaanik isertitsivimmiititaqartoq Europarådip torturkomitéata 2025-mi oqaatigaa.
Assi: Leiff Josefsen
Inuit pisinnaatitaaffii pillugit institutip nalunaarusiani tallimanngornermi ualikkut Inatsisartunut tunniuppaa. Instituti 2014-imili Kalaallit Nunaanni nuna tamakkerlugu inuit pisinnaatitaaffinut Institutitut atuuppoq.
Ukioq manna institutip misissuineri kaammattuutaalu qulequttanut sisamanut agguarsimapput.
Tamanna aaqqissuussamik innarliinernut, paasissutissisanut inuillu pisinnaatitaaffiinut, inatsisitigut illersugaanermut kiisalu Danmarkimi kalaallit naligiimmik pineqarnerannut tunngavoq. Taakku kaammattuutinik politikikkut aalajangiisartunut saqqummiussipput.
Saammaasseqatigiinnermut aningaasaateqarfik kikkunnut tamanut, inunnut kalaaliiunerannilluunniit tunngaveqartumik aaqqissuussamik inuit pisinnaatitaaffiinik innarliivigineqarsimasunut qulakkeerinnittoq, inuit pisinnaatitaaffii pillugit institutip ornigaa.
– Ukiuni kingullerni danskit kalaallillu oqaluttuarisaaneranni sakkortuumik eqqunngitsuliortarnerit inuillu pisinnaatitaaffiinik sakkortuumik innarliisarnerit, ullumikkut saammaateqatigiinnissamik pisariaqartitsiviusut nassuerutigineqariartorput. Tamanna ataqqinassutsimik pilersitseqqinnerit taarsiivigineqarnerillu spiralilersuinermi suliami takusagut aqqutigalugit kiisalu nunanit allanit nunallu inoqqaavinik taakkulu saammaasseqatigiinnermik ingerlataasigut ilikkagaqarnikkut pivoq, institutip pisortaa, Louise Holck oqarpoq.
Nalunaarut inatsiseqarnermut tunngasunik nersualaarutinik isornartorsiuinernillu imaqarpoq, taakkunanilu naalagaaffiup ukiuni aggersuni pitsaassuseq immikkoortuni assigiinngitsuni arlalinni pitsanngorsassavaaa.
– Eqqartuussivinni qarasaasiakkut atortorissaautinik ullutsinnut naleqqunnernik atuilersortatussaanera, unnerluussisussaatitaasullu inatsililerinikkut piginnaasaasa nukittorsarnissaat pitsaasuuvoq, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit instituti allappoq.
– Paasissutissanilli Kalaallit Nunaanni pisinnaatitaaffiit inissisimanerannik erseqqissunik takutitsisinnaasunik pissarisiniarnissaq suli amigaataavoq. Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni qarasaasiatigut atortorissaarutit nutaternerinik qulakkeerinninnermi, Domstolsstyrelsi ilaatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussivitsigut suliassat piffissap naapertuuttup iluani aalajangiivigineqartarnerannut tunngatillugu erseqqinnerunissamik qulakkeerinnittariaqarpoq.
Nalunaarummittaaq siorna Nuummi parnaarussivimmi amerlavallaanik inissiinernik, ilaatigut inummut ataatsimut isertitsiviit marlunnik inissiivigineqartarneranik isornartorsiuineq oqaatigineqarpoq.
Pisortat paasinnittut
Kaammattuutit allat Danmarkimi pisortat atortuutaannut tunngapput. Tassani peqqinnissaqarfimmi suliaqartut kalaallinik napparsimasunik naapitsinerminni ilisimasanik pisariaqartunik peqarnissaq qulakkiissavaat. Inissiisarnernullu tunngatillugu nutserisut pisariaqarnerat aamma erseqqissaatigineqarpoq.
Inuit pisinnaatitaaffiinut Instituti nalunaarusiamik Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaanut tunniussiniarluni Nuummukarnissaa pilersaarutaagaluarpoq. Sisamanngormalli Københavnimit timmisartuussinerup taamaatiinnarneqarneratigut tamanna pinngitsoorpoq.
