Isumaqatigiissut milliardinik aningaasartalik atsiorneqartoq: Nunarput nakkutilliinermik suliaqalissaaq

Nunanut allanut, Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisup, Múte B. Egedep (IA), danskit illersornissamut ministeriat, Jeppe Bruus, silaannakkut assartuinermi Kalaallit Nunaatalu alapernaarsuinikkut nakkutigineqarnissaa pillugu Københavnimi minutsialuit matuma siorna isumaqatigiissummik atsioqatigaa. 

Isumaqatigiissummi qulakkeerneqarpoq Namminersorlutik Oqartussat pigisaata, Air Greenlandip, Kalaallit Nunaannik 2028-imit ukiuni qulini silaannakkut nakkutiginnittussanngornera illersornissaqarfimmullu kiffartuussilluni assartuisartussanngornera. Isumaqatigiissut taanna 1,6 milliardit koruuninik aningaasartaqassasoq, siusinnerusukkut nalunaarutigineqareerpoq. 

AAMMA ATUARUK

Air Greenlandip Kalaallit Nunaanni illersornissamut tunngatillugu silaannakkut nakkutilliilluni suliassat tigussavai

Isumaqatigiissut Naalakkersuisumit nuannaarutigineqarpoq.

- Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni, eqqaanilu suliaqarnerata nukittorsarneqarneranut atatillugu najukkami ingerlatsisut akuutinneqarnissaat aalajangiisuuvoq. Ilaatigut Kalaallit Nunaanni isumannaatsuutitsinermut, illersuinermullu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit annertunerusumik tapersiissammata.

- Ilaatigut Illersornissaqarfiup suliaat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut iluaqutaassammata. Najukkami nukittunerusumik suleqatigiinneq, Illersornissaqarfiup najukkami tunngavissiineranut pitsaasumik tapersiissaaq, suleqatigiinnullu tamanut iluaqutaassalluni, Múte B. Egede tusagassiorfinnut nalunaarummi oqarpoq.

Suliaqalertussat qilanaartut

Nunat marluk naalakkersuisuisa politikkikkut isumaqatigiissuteqarnerata malitsigisaanik Illersornissaqarfiup atortunut pisiniarnermullu aqutsisoqarfia Air Greenlandilu Air Greenlandip Illersornissaqarfiup suliaanik tigusinissaa pillugu isumaqatigiissuteqarput.

Air Greenland suliassamik annertuumik suliaqarnermik misilittagaqarpoq. Annaassiniaanerimmi ujaasinertallit, SAR-imik aamma taaneqartartut, Kalaallit Nunaanni akisussaaffigai. Maannalu silaannakkut nakkutiginnittussanngornertik aamma nuannaarutigigaat, ingerlatseqatigiiffiup pisortaa Jacob Nitter Sørensen Sermitsiamut oqarpoq.

- Tamanna suleqatigiinnerup nukittuup qanoq inneranik takussutissaalluarpoq – politikkikkut aamma Air Greenlandip Illersornissaqarfiullu akornanni. Kalaallit suliffeqarfiutaatut Issittumi suliassanik naammassinninnissarput, uagullu nammineq nunatta nakkutigineqarneranut peqataasinnaanerput pitsaasorujussuuvoq. Suliassat aallartinnissaannut qilanaarpugut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.

Taassuma Air Greenladimi sulisut suliallu amerlinissaat aamma nuanaarutigaa. Qanorli amerlisoqartigissanersoq ersarinnerusumik oqaatigisinnaanngilaa. 

AAMMA ATUARUK

Illersornissaqarfiup Issittumi timmisartut alapernaarsuutit nutaat isumaqatigiissutigingajalerpai

Dash 8 nakkutiginninnermi atussasoq

Kalaallit Nunaata isorartuup nakkutiginerani timmisartunik nutaanik pisinissaq ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutiginngilaa. Timmisartuutitik pigisatik marluk, Kalaallit Nunaata iluani maanna ilaasunik angallassinermi atukkatik, nakkutiginnissutitut aaqqissuuteqqissavaat. Taakkualu kalaallinik inuttaqassasut pisortaq oqarpoq. 

- Suliassat Dash 8-t allanngortiterneqarsimasut atorlugit, kalaallit timmisartortartuinik timmisartumilu sulisuinik sulisoqartunik ilaasoqartillugit naammassineqassapput. Isumaqatigiissut ukiuni qulini atuuttussaavoq, piffissarlu tamakkerlugu, ulloq unnuarlu, ukioq kaajallallugu suliaqartassaagut. Tassa imaappoq ulloq unnuarlu ukiullu kaajallallugit timmisartuussisinnaallutalu nakkutilliinermik suliassat naammassisinnaassavagut.

- Mittarfik Ilulissaniittoq oktobarimi ammarpat Dash 8-t nunatta iluani timmisartuussinermi atorneqartut maannatut amerlatiginissaat pisariaarutissaaq. Taamaattumik Dash 8-it marluk nutaanik suliassaqarnissamut allanngortiterneqarsinnaapput. Allatut periarfissaq tassaasimassagaluarpoq timmisartut tunillugit, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.

Akisussaaffimmik taama ittumik akisussaaffeqalerunik, tassa 2028-ip aallartinnerani timmisartut nakkutiginnittussat Kangerlussuarmit aallaaveqarnissaat pilersaarutaasoq, taanna aamma oqarpoq.

- Kangerlussuaq aallaavittut isigaarput. Kisiannili tamanna aamma suliassap qanoq ittuuneranik aalajangerneqartassaaq, pisortaq oqarpoq.

Isumaqatigiissummut tunuliaqutaasoq

Suliamut maanna suliakkiutigineqartumut Illersornissaqarfik nammineerluni timmisartuutini Challengerit atorlugit 2027 ilanngullugu isumaginnittuuvoq. Taakkuli nutaanngililluinnalermata atorneerunnissaat, Issittoq pillugu politikkikkut isumaqatigiittoqarnerani aalajangerneqarpoq. Tassanittaaq aamma aalajangerneqarpoq, nunatsinni ingerlatsisut suleqatigiinneq pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqassasut.

Siusinnerusukkut allaaserineqareersutut timmisartut alapernaarsuutit Challengerit teknikkikkut iluarsartuunneqarnerat aserfallatsaaliorneqartarnerallu pissutigalugit piffissap ilaani tamakkiisumik atorsinnaaneq ajorput. Sakkutuut Kalaallit Nunaat qulaavaallugu 2024-imi ullut 278-it timmisartorsimapput. Tassa imaappoq agguaqatigiissillugu ullut sisamakkaarlugit nunarput qulaallugu nakkutilliisut timmisartorsinnaasarsimanngitsut, danskit tusagassiorfiat, Berlingske, siorna augustimi allappoq.

Air Greenlandilli pisortaa ullut tamaasa timmisarnissamut piareeqqasassanerminnik neriorsuivoq.

- Timminissamut ullut tamaasa piareersimasassaagut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.