Nutaarsiassat naatsut

Unnuinermut akitsuut atuutilersoq

Unnuinermut akitsuut nutaaq januaarip aallaqqaataanni atuutilerpoq. 

Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik Facebookimi quppernermini taama ilisimatitsivoq. Tassa imaappoq, ukioq manna aallarnerfigalugu nunanit allanit tikeraat unnuinerminnut ataatsimut 30 koruuninik akiligassinneqartalissapput, assersuutigalugu Airbnb, Booking.com il.il. aqqutigalugit inissiamik inimilluunniit attartortitsisoqarsimappat. Tamatuma aamma kinguneranik, taaneqartut aqqutigalugit attartortitsiniaraanni CVR-imut nalunaarsorsimanissaq piumasaqaataalerpoq.

Akitsuut Nunatsinni najugaqartunut imaluunniit inunnut ataasiakkaanut akiliuteqaratik attartortunut atuutinngilaq.

Innarluutillit isumaginninnermullu tunngasut sammineqalersut

Innarluutillit isumaginninnermullu tunngasut Kommuneqarfik Sermersuumi ukioq manna annertuumik kivinneqassapput. Kommuni nittartakkamini taama allappoq. Tapersersorneqarnissaq pisariaqartinneqarneruleriartorpoq, pingaartumik Nuummi, tamaanimi inunnik inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartunik nutsertoqarnerujartormat, kommunilu maanna suliamik misissuinermik aallartitsiniarluni, ataqatigiinnerusumik sunniuteqarluarnerusumillu suliniuteqartoqarnissaa anguniarlugu. Misissueqqissaarnikkut ullutsinni qanoq suleriaaseqartoqarnera sutigullu suleqatigiilluartoqarnersoq qulaajarneqassapput aaqqiissutissanillu pitsaasunik tikkuaasoqassalluni – tamatumani ilanngullugu nutaamik aaqqissuusseqqissinnaaneq ilanngullugu.

Tamatuma saniatigut innarluutilinnut politikki nutaaq suliarineqassaaq, ataasiinnarmillu saaffiginnittarfeqarneq nalilersorneqassalluni pitsanngorsaanissaq siunertaralugu. Meeqqanut inuusuttuaqqanullu tunngatillugu suleqatigiinneq pitsaanerusoq aamma pingaartinneqarpoq, taamaalilluni atugarliortoqarneranik takussutissat siusissukkut paasineqarsinnaalerlutillu sukkanerusumik iliuuseqarfigineqarsinnaalerniassammata. Suliassanik suliaqarnerit sivikinnerulernissaat, akisussaaffiit erseqqinnerunissaat innuttaasunillu tapersersuinerup pitsaanerulernissaa siunertarineqarput.

 Ataatsimiititaliaq paasisassarsiorluni angalasoq

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq qaammammi kingullermi Norgemut Danmarkimullu paasisassarsiorluni angalavoq. Ilisimatusartut, aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut kattuffii oqartussallu naapinnerisigut aalisarnermut tunngasunik ilisimasaqalernissaq isumassarsiornissarlu siunertaapput. Ataatsimiititaliap paasisassarsiornermini ilaatigut ilinniartitaanerit aqutsinerillu sanilliutissavai aamma kalaallit aalisakkanik tunisassiornissamut tuniniaasinnaanissamullu periarfissaat nalilersorneqassallutik.

Europamit tapersersorneqarneq

USA-p akerleriissutaasumik saqqummiussinerata kingulliup kingorna, Europami nunat ingerlatsiviillu arlallit Nunatsinnik Danmarkimillu tapersersuinertik tamanut saqqummiuppaat. Ritzau taama allappoq. Nunatta siunissaa Nunatsinnit Kunngeqarfimmillu Danmarkimit aalajangerneqartussaasoq, Tuluit Nunaata ministeriunera Keir Starmer erseqqissaavoq, Danmarkillu ministeriuneranik Mette Frederiksenimik tapersersuinini oqaatigalugu. EU-Kommissionimit oqaatigineqarpoq, tapersersuineq ingerlatiinnarneqassasoq, ataqatigiissaarisoqartuassalluni naalagaaffiillu imminnut oqartussaaffiginerat nunallu killeqarfiisa innarlerneqarsinnaannginnerat ataqqineqartuassasut. Tyskland aamma Frankrig aamma tapersersuipput erseqqissarlugulu nunat killeqarfii pinngitsaaliilluni allanngortinneqartassanngitsut.

2 millionit koruunit sinnillit agguaanneqartut

Siorna 2,19 millionit koruuninik Tunumi Kujataanilu aalisartunut katillugit 39-nut suliniutinut atortussanullu aningaasaliisoqarsimasoq, Naalakkersuisut tamanut saqqummiuppaat. Aningaasat Inatsisartunit aningaasaliissutigineqarput, ilaatigut Tasiilami aalisarneq pillugu isumasioqatigiinnermut, motoorilerinermik pikkorissaanernut, paasissutissiisarnernut atortussanillu soorlu amoortaatilerinermut, ningittagarsornermut, tunisassiassanut ilioraavinnut atorneqarlutik.

16,5 millionit Aasivissuit – Nipisanut

Danmarkimi aningaasaateqarfiit pingasut – Augustinus Fonden, Aage V. Jensen Fonde aamma 15. juni Fonden UNESCO-mit nunarsuarmioqatigiinnut kingornutassiarineqartunut Aasivissuit - Nipisanut suliaqarnissamut 16,5 millionit koruuninik tapiissuteqarput. Kommuni nittartakkamini taama ilisimatitsivoq.

Nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassanngortitat, ingammik meeqqanut, inuusuttuaqqanut najukkamilu innuttaasunut, paasiuminarnerusunngorlugit paasisaqarfiginerusinnaanngorlugillu sulissutigineqartut aningaasaliissuteqarnikkut ingerlateqqinneqarsinnaassapput. Tamatumani pineqarlutik sinerissamit nunap timaanut oqaluttuassartat, piniarneq, pinngortitaq aamma kulturi pineqartumilu atortorissaarutinik pilersitsisoqarsinnaassalluni.

Innuttaasut 2024-mi nikerarnerat

Naatsorsueqqissaartarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit, Nunatsinni innuttaasut 2024-mi 157-inik ikileriarput, tassa 56.699-init 56.542-nut ikileriaramik. Ikileriarnerannut ilaatigut pissutaallutik toqusartut inunngortartunit amerlanerunerat aamma nunanut allanut nuuttartut amerlassusaat – innuttaasut ikilerartornerisa ingerlaannarnerannut takussutissaasut.

Atuakkiorneq 2026-mi isumalluarfigineqarluartoq

Ukiunik 50-inngortorsiornermut atatillugu Sisimiuni festivalertitsinerup, meeqqanut sammisaqartitsinerup aamma Parisimi Frankfurtimilu nunani tamalaani peqataanerup iluatsilluartup kingorna Kalaallit Atuakkiortut (KA) 2026-mi suli soqutiginartorpassuarnik aaqqissuussisarnissaminnut qilanaarput. Tjekkiets Authors Reading Monthimi ataqqinaammik qaaqqusaasutut juulimi peqataaneq pingaarnerpaavoq, tassani kalaallit atuakkiortut kulturikkullu suliaqartut 31-t atuakkiortarnerminnik kulturikkullu suliaminnik Brnomi, Ostravami, Kosicemi aamma Bratislavami saqqummiimmata. Aamma ulluni pingasuni atuakkanik naqiterisitsisartunut nutserisunullu “book industry forum” ingerlanneqarpoq. Issittumi nunanilu avannarlerni oqaatsit amerlanngitsunit atugaasut pillugit atuakkiortunut nunanut tamalaanut aappassaannik Karasjokimi Norgep avannaani apriilimi festivalertoqassaaq, Samisk Forfatterforening (SGS) suleqatigalugu.