Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik sorpassuartigut unammilligassaqarfiuvoq. Sulisoqarnikkuuppat aningaasaqarnikkuuppalluunniit.
Nunatsinni portørit peqatigiiffiat sullivimminni pitsaanngitsunik atugaqarnertik pillugu aqutsisuusunut isornartorsiuteqarpoq.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik sorpassuartigut unammilligassaqarfiuvoq. Sulisoqarnikkuuppat aningaasaqarnikkuuppalluunniit.
Nunatsinni portørit peqatigiiffiat sullivimminni pitsaanngitsunik atugaqarnertik pillugu aqutsisuusunut isornartorsiuteqarpoq.
Peqatigiiffiup siulittaasuata, Ludvig Larsenip, oqarnera naapertorlugu peqatigiiffiup allakkatigut peqqinnissarfimmi qullersanut peqqissutsimullu naalakkersuisoqarfimmut saaffiginnissutaat akineqarneq ajorput.
- Suusupaginninnertut isigaara. Peqqinnissaqarfiup ingerlanneqarnerani pingaarutilerujummik inissisimalluta nalunngilarput, Ludvig Larsen Sermitsiamut oqarpoq.
Sulisut amerlineqarnissaat kissaataasoq
Taanna Nuummi ukiuni kingullerni 20-ini portøritut sulivoq. Peqatigiiffiup, Nuummi 20.500-nik innuttaqartumi, ilaasortami atugaat ilaat pitsaanngitsumik nalilerpai.
Nuummi portørit pingasuinnaat nalunaaqutaq sisamat kingorna, aqaguani ullaakkut nalunaaqutaq arfineq-pingasut tungaanut, pigaartuusarput. Tassa ambulancit biilii ataatsit. Tamanna Nuuk 2004-imi 14.700-it missaannik inoqarallarmalli suleriusaasoq, siulittaasoq oqarpoq.
Pigaartut ataatsimik ilallutik sisamanngortinneqarnissaat kissaataavoq. Taamaalilluni ambulancit marluk biilinik ingerlatsisussaqalersillugit, Ludvig Larsen naliliivoq.
- Ulaperulunnata uippakajaarnatalu sulisinnaanngussagaluarpugut.
- Suliaq naammasseqqaarlugu allanut ingerlaqqittarneq, taanna ukiorpassuarni ajornartorsiutaasarpoq. Sillimasut marluugaluarpata ambulancit aappai allat suliaqarnerisa nalaanni ingerlaannaq ornigussinnaassagaluarpoq, peqatigiiffiup siulittaasua oqarpoq.
Sulisut amigarnerannik ajornartorsiut portørit sulineranni takornartaanngilaq. Nuummi portørit kingullermik 2023-mi suliaminnik unitsitsigallarput, sulisut amerlineqartinnagit suliassat naammareeqisut amerlanerulersinneqarnerat peqatigiiffimmit akerlilerneqarmat.
Ikiorneqarasuartussat ingerlaannaq ikiorneqarneq ajortut
Nuummi nalunaaqutaq sisamat kingorna suleqatinik amigaateqartarneq ikiorneqarasuartussat ikiorneqarasuarsinnaannginnerannik ilaatigut kinguneqartarpoq.
- Pinartoqarsimatillugu ajoqusersimasunut nakorsiartarfimmut aallerutta taassumalu nalaani allamik Nuussuarmi noqartoqarpat, taava taanna noqartoq pilertortumik pinngitsoorani aaneqartussaagaluarpoq. Taamaalisinnaasanngilagulli. Tamatumalu nalerpiaani aamma nalunaarutiginnittoqarsinnaavoq uummammik unittoortoqartoq, taamaattoqarpallu ajalusoorneq ingerlaannaq aallartittarpoq.
- Inuttassaqartinnginneri pissutaavoq. Ambulancenik ingerlatsisut suliartik siulleq naammasseqqaarlugu allamik suliaqalertussaatitaapput. Ambulancit ataatsit taamaallaat inuttassaqartittaratsigit taama pisariaqartarpugut, taanna oqarpoq.
Avatangiisini taama ittuni sulineq inunnik ikiuerusuttuulluni ilungersunartaqisoq nassuerutigineqarpoq.
- Sekundimit sekundimut suliarineqartariaqartut ataatsikkut takkussuukkaangata tamaasalu ataatsikkut suliarisinnaanatigit, assut aalassannartarpoq. Nalunagu maannakkorluinnaq ornissinnaanagit suliarput naammasseqqaarlugu aatsaat ornittariaqaratsigit, Ludvig Larsen oqarpoq.
Siulittaasoq: Sineriammi suli ajorneruvoq
Siulittaasup oqarnera naapertorlugu Sisimiuni, Ilulissani, Aasianni, Maniitsumi, Uummannami, Upernavimmi, Tasiilami Qaqortumilu portøri pigaartoq nalunaaqutaq sisamat kingorna aqaguani ullaap tungaanut kisimiittarpoq. Ikiorneqartussamillu suliassaqarpat suleqatini angerlarsimalluni piareersimasuusoq aaqqaartarpaa.
- Nalunaaqutaq sisamat kingorna kisimiilluni aallissaguni, nalunagulu akiusersortussaalluni, taava sillimasutut angerlarsimasoq sianerfigeqqaartussaavaa, sumiiffianut aasinnarlugu aatsaat ajutoorfimmukassallutik, siulittaasoq oqarpoq.
Taamaattumik illoqarfinni taakkunani portørit pigaartut marluusarnissaat peqatigiiffiata kissaatigaa.
Illoqarfiit mikinerit pigaartoqarneq ajortut
Illoqarfiit qulaani taaneqartunit inukinnerusut, soorlu Qeqertarsuaq Qasigiannguillu suli ilungersunartorsiorfiunerusartut, siulittaasoq oqarpoq.
- Illoqarfinni suli mikinerusuni pissutsit ajornerusinnaapput. Nalunaaqutaq sisamat kingorna portørinik pigaartoqarneq ajorpoq. Ajutoortoqarsimatillugu qatserisartut peqatigalugit ikiuunniartoqartarpoq, Ludvig Larsen oqarpoq.
Tamannalu peqqissaasunut ikiortaanullu aamma kingunerluttarpoq.
- Sumiiffiit ilaanni allaat peqqissaasoq ikiortimik ilalerluni ambulancenik ingerlatsisinnaasariaqartarpoq. Pissutsit tamakku ullutsinnut naleqqutinngerujussuarput, Ludvig Larsen oqarpoq.
Sulisut soraaginnartartut paasineqartut
Portørit arlallit atugassarititaasut taamaannerat ilaatigut peqqutigalugu soraaginnartartut siulittaasup uggorigaluarlugit paasilluarsinnaallugit aamma oqarpoq.
Nunap karsia aningaasameeqaaq. Tamanna Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep (IA), Inatsisartunut qaammatip kingulliup ingerlanerani nassuerutigaa. Tamanna portørinut nutaarsiassaanngilaq.
- Neriorsuisoqartaraluarpoq inuit amerlinerussasugut, kisianni peqqinnissaqarfik aningaasameertuaannaavikkami ukiut tamaasa, pingaarnersiuinermilu uagut ukiorpassuarni kingullerpaanngortinneqartuaannarluta, siulittaasoq oqarpoq.
Sermitsiaq peqqinnissaqarfimmi qullersanut aamma peqqissutsimut naalakkersuisoqarfimmut isornartorsiutaasut pillugit attaveqarpoq.
Peqqinnissaqarfimmi qullersat apeqqutit allaaserisap suliarineqarnerani akinngilaat. Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik isornartorsiutaasut ulluinnarni ingerlatsinermut tunngasuunerat tunngavilersuutigalugu apeqqutit peqqinnissaqarfimmi qullersanit akineqarnissaat innersuussutigaat.
