Savalimmiut killilersugaanngitsumik niuernissamut pisortatigoortumik qinnuteqartoq
Savalimmiuniit aalisakkanik immikkut ittumik avammut niuertoqarsinnaanissaa kissaatigineqarluni niuernikkut kattuffimmut ilaasortanngortoqarusuppoq.
- Savalimmiut nunat assigiinngitsut akornanni niuernermi peqataarlluarsinnaanera qulakkeerneqassappat WTO-mut ilaasortanngornissaq pingaaruteqarpoq, nunanut allanut ministeri Sirið Stenberg oqarpoq. Nuummut ukioq manna tikeraarnerani una assilisaavoq.
Aqqalu Augustussen
Savalimmiut sivisuumik isumaqatigiinngitsoqareersorlu Nunarsuaq tamakkerlugu Niuernermik Suliniaqatigiiffimmut (WTO) ilaasortanngornissamik qinnuteqarpoq.
Nutaarsiassaq Savalimmiuni naalakkersuisut nittartagaanni atuarneqarsinnaavoq.
- Alloriarneq Savalimmiunut pingaaruteqarpoq, taannalu ukiorpassuarni piareersarfigineqarsimalluni. Savalimmiut nunat assigiinngitsut akornanni niuernermi peqataarlluarsinnaanera qulakkeerneqassappat WTO-mut ilaasortanngornissaq pingaaruteqarpoq, nunanut allanut ministeri Sirið Stenberg oqarpoq.
Danskit naalakkersuisui akuersippata Savalimmiut ilaasortanngorsinnaasoq, Saqitsaannermi naapisitsiniaasartut pingasunik eqqartuussisut qullersaannik peqataaffigineqartup qanittukkut aalajangerpaa.
Mette F.: Ingerlaqatigiilluta nutaamik aqqutissarsiorpugut
Danmarkip Savalimmiut sukkanerpaamik ilaasortanngornissaat isumalluarfigigaa ministeriuneq Mette Frederiksen (S) septembarimi oqarpoq.
- Danskit naalakkersuisuisa tungaannit Savalimmiut piaarnerpaamik WTO-mut ilaasortanngornissaanut aqqutissaanik ajornannginnerulersitsisumik sutigut tamatigut ikiorniarpagut. Suliaq manna naalagaaffeqatigiinni suleqatigiinnermi aqqutinik nutaanik ataatsimoorluta ujartuinitsinnut takussutissaavoq.
Savalimmiut aningaasaqarnerata pingajorarterutaat avammut tunisaninngaanneerpoq, tunisaanerpaasorlu ilisimaneqartutut aalisagaapput.
Taanaattumik Savalimmiut nammineerluni niueqateqarnissamik isumaqatigiissusiorsinnaalerusuppoq.
Taamaattumik Savalimmiut Nunarsuarmi niueqatigiiffiit Kattuaffianni ilaasortanngorusuppoq.
Danmarkili naalagaaffeqatigigamiuk tamanna inatsit tunngaviusoq naapertorlugu ajornarluinnarpoq.
Lagmand: Tunngaviusumik aalajangerneq
Savalimmiut nunanut allanut politikkimut sunniuteqarnerulernissaa piffissallu ingerlanerani EU-mut ilanngunneqarnissaa Danmarkip Savalimmiullu isumaqatigiissutiginikuuaat. Naalagaaffeqatigiit siuttuisa Aalborgimi 2024-mi augustimi naapinnerani tamanna avammut nalunaarutigineqarpoq.
Savalimmiormiut tamanna siunissami amerlanerusunik aalajangiiisarlersinnaanermut periarfissatut isigaat. "Aalajangerneq tunngaviusuusoq", lagmand Aksel Johannesen naalagaaffeqatigiit ataatsimiinneranni Ritzauimut oqarpoq.
- Isumaqatigineqarutta qularnanngitsumik aamma nunat tamalaat kattuffiinut, naalagaaffiunissamik piumasaqaateqanngitsunut, siunissami ilaasortanngornissamut periarfissaqalersinnaavugut.
Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut ilaasortanngornissaminut periarfissaq tikkuarpaa. Tamanna nuannersumik naammassineqassappat Kalaallit Nunaanniit periarfissaqalernissaq isumalluarfigineqarpoq.
Nunanut allanut politikkimut tunngatillugu Kalaallit Nunaata Savalimmiullu nammineernerunissaq ukiorpassuarni kissaatigisimavaat, tamannalu qangarsuaaniilli pilluni.
Namminersorneq pillugu inatsimmi paragraf 6 Saqitsaannermut Aaqqiinermut tunngavoq.
Ataatsimiititaliami ilaasortat Danmarkimiit sinniisut marluk Savalimmiuniillu sinniisut marluk kiisalu eqqartuussisoqarfiit qullersaanni eqqartuussisut pingasut isumaqatigiinnginnermi aalajangiisinnaatitaapput.
/ritzau/
