Siumut spiralilersuinikuuneq pillugu nalunaarusiaq saqqummerseqqullugu kisimigiisertoq
Folketingimut qinigassanngortittup Ineqi Kielsenip spiralilersuinermut tunngatillugu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasortaanut misissuinerup Naalakkersuisunit suli saqqummiunneqannginnera politikkimik pissuteqarnersoq apeqquserpaa.
- Innuttaasut pisinnaatitaaffigaat immikkut ilisimasallit misissuinerata imarisaa ilisimassallugu, Danmarkip Kalaallit Nunaannut pissusilersorneranut atatillugu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasunik imaannaanngitsunik imaqartoq. Taamatut pingaaruteqartigisoq qinersisartunut suna ilumut pingaarnerusinnaava – pingaartumik suliaq Folketingimi suliarineqartussaammat? Siumut sinnerlugu folketingimut qineqqusaartoq Ineqi Kielsen tusagassiuutitigut nalunaarummi allappoq.
Arkivfoto: Leiff Josefsen
Inuussutissarsiornermut, aatsitassanut, nukissiutinut, inatsisit atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip (IA) spiralilersuinikuunermut suliami inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasunik immikkut ilisimasallit nalunaarusiaat tigusimallugu oqarneranit sapaatit-akunneri arfinillit qaangiupput. Taannali saqqummersinnagu nutserneqaqqaartariaqartoq taamani oqarpoq.
Taamanikkut sapaatit-akunneri arfinillit tikillugit suliarineqarsinnaasoq nalunaarutigineqarpoq.
Taamaattumik nalunaarusiaq ingerlaannaq saqqummiunneqartariaqartoq, Siumut sinnerlugu folketingimut qinigassanngortittoq Ineqi Kielsen isumaqarpoq.
Tusagassiuutitigut nalunaarummi allappoq.
Ineqi Kielsenip Naalakkersuisut Folketingimut qinersinissaq sioqqullugu nalunaarusiamik taama pingaaruteqartigisumik tigummiaqarnerat siusinnerusukkut isornartorsiorpaa.
- Innuttaasut
pisinnaatitaaffigaat immikkut ilisimasallit misissuinerata imarisaa
ilisimassallugu, Danmarkip Kalaallit Nunaannut pissusilersorneranut
atatillugu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasunik imaannaanngitsunik
imaqartoq. Taamatut pingaaruteqartigisoq qinersisartunut suna ilumut
pingaarnerusinnaava – pingaartumik suliaq Folketingimi
suliarineqartussaammat? tusagassiuutitigut nalunaarummi allappoq.
Politikki pissutaava?
Naaja H. Nathanielsenip naalakkersuisutut sulinini ingerlatiinnarlugu Folketingimut qinigassanngortinnini nalunaarutiginikuuaa. Ineqi Kielsenillu tamanna apeqquserpaa.
- Tamanna
nalorninermik pilersitsivoq sulianut attuumassuteqarnermut aammalu pingaarnersiuinermut tunngatillugu – kiisalu
apeqqutaalersillugu, politikkikkut eqqarsaatit saqqummiussinermik
kinguaattoortitsinersut.
Naalakkersuisut sulinerat pillugu erseqqissumik paasititsisoqarnissaa kissaatigaa, piviusunillu nassuiaatissaqanngippat pissaanermik atornerluinertut taallugu.
- Kalaallit
Nunaat nunanut suleqatigiumasaqarpoq ammasuunermik, inatsisitigut
illersorneqarnermik aammalu tamat oqartussaaqataanerannut
tunngaveqartunut. Taakku naleqartitat aamma nammineq
suleriaatsitsinni ersersinneqartariaqarput.
- Taamaattumik
Naalakkersuisut immikkut ilisimasallit misissuinerat tamakkerlugu
erngerlutik tamanut saqqummiuteqqullugu kaammattorneqarput, Ineqi Kielsen naggasiivoq.
Inuussutissarsiornermut, aatsitassanut, nukissiutinut, inatsisit atuutsinneqarnerannut naligiissitaanermullu Naaja H. Nathanielsenip suliamut attuumassuteqarpallaarnerarneqarnermut isornartorsiuummut akissuteqartinniarlugu Sermitsiap saaffigaa.
Qineqqusaartup pisortani sulinermut attuumassuteqarpallaarnermut maleruagassat ilisimasuuppagit ajussanngikkaluartoq taassuma akissutigaa.
- Maleruagassat unioqqutinngilakka. Soorlu oqaatigereeringa naalakkersuisoqarfinni suliassakka isumagalugit, suliarlu imaannaanngitsoq una ulapputigalugu. Suliaq taanna qineqqusaarninnut attuumassuteqanngilaq.
- Pisimasoq taama pingaaruteqartigisoq nammineq iluaqutissatut atornissaa imaluunniit ilisimasanik pingaarutilinnik isertuussinissara iliuuserinngisaannassavakka. Suliap uuma partiilersuutiginissaa imaluunniit pimoorunnagu nuannareqqusaarutiginissaa akerleralugu oqaatigereernikuuara, sulilu attallugu, allappoq.
