Spiralilerneqarnikunut taarsiissuteqarnissamut siunnersuut Folketingimi sisamanngornermi tuaviissamik suliarineqassasoq

Danmarkimi peqqissutsimut ilageeqarnermullu ministerinngortup Ida Aukenip (S) spiralilerneqarnikunut taarsiissuteqarnissamut inatsisissatut siunnersuut, Folketingimi ilaasortat aasaanerani sulinngiffeqannginneranni piaartumik suliarineqarnissaa anguniarlugu saqqummiuppaa. Ida Auken Sermitsiamut ilisimatitsivoq.

Danmarkimi folketingimut qinersisoqarnera pissutigalugu suliaq uninngatikkallarneqarnikuuvoq.

– Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi sisamanngornermi juunip 25-anni nal. 10 saqqummiunneqarpoq, aggustimilu septembarimilu siullermeerneqarluni, aappassaaneerneqarlunilu pingajussaaneerneqassaaq, Ida Auken oqarpoq.

Suliaq aalassannartoq

Ida Aukenip arnat eqqugaasut taarsiivigineqarnissamut juulip aallaqqaataaniit qinnuteqarsinnaalissasut, aamma peqqissutsimut ministereqarfiup ukiaru taarsiissutinik immaqa tunniussisinnaanngorsinnaara oqaatigaa.

Peqqissutsimut ministerinngortup suliaq politikikkut ukiorpassuarni suliaqarnermini aalassannarnerpaat ilagimmassuk piaartumik suliarineqarnissaanut tunngavilersuutigaa.

- Taamatut pisoqarnikuunera aalassanarpoq, taamaammallut piaartumik suliarerussuppara. Arnat ilaqutaallu inuit misigisinnaasaanni ajornerpaat ilaattut pineqarnikut ikiortariaqarlugillu taarsiiffigisariaqarpagut.

Aningaasanik taarsiissuteqarneq angalasartullu

AAMMA ATUARUK

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit danskit spiralilerneqarsimasunut taarsiissuteqarnissamut sulinerat sakkortuumik isoraat

Inatsissatut siunnersuut nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeriusimasup Sophie Løhdep (V) decembarimi 2025-mi saqqummiuppaa, tassanilu arnat eqqugaasut taamanut pineqarsimanertik pillugu immikkut 300.000 koruuninik aningaasatigut taarsiiffigineqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Aningaasanik taarsivigineqarnissaasa saniatigut Kalaallit Nunaanni angalasoqarluni taarsiivigineqarnissamut periarfissat paasissutissiissutigineqarnissaat siunniunneqarpoq. Tassani oqalutseqartoqassalluni. Kiisalu tarnip pissusaanik ilisimasalimmik aqqaneq-marloriarluni oqaloqateqarnissamut aamma aningaasaliisoqarpoq.

Tusarniaaneq

Siunnersuutip saqqummiunneqaqqaarneraniit tusarniaanerup kingorna allannguisoqalaarnikuuvoq.

– Siullertut, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu taarsiivigitittoqarsinnaavoq. Aappaattut arnat 1992 sioqqullugu Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanissaat pillugu piffissaliussaq atorunnaarsinneqarpoq. Danmarkip 1992 sioqqullugu pisunut akisussaaffik tamakkiisumik tiguaa, Ida Auken oqarpoq. Tusarniaaffigineqartussat tamarmik ilanngunneqarsimasut aamma tikkuarpaa, tassani Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisoqatigiit (IPPS) Kalaallit Nunaanni kattuffiit tusarniaavigineqarnikuunnginnerannut apriilip qaammataani isornartorsiuinerannut innersuussilluni.

Ukiaru tikeraassasoq

Ida Auken Kalaallit Nunaannut ukiaru tikeraarnissaminik pilersaaruteqarpoq.

- Arnat taamatut pineqartut ataqqiniarlugit taamaaliorpunga. Arlallit naapillugit misiginikuusaannik, naak amiilaarnaraluartut, oqaluttuartissavakka. Tusarnaarnissaat pingaaruteqarpoq.