Ukiut aqqaneq marluk matuma siorna Danmarki naaggaarpoq – ilisimatusartup suut allanngorsimanerat oqaatigaa

Ukiut aqqaneq marluk matuma siorna akissut naamiuvoq. Maannalu Danmarki Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitami peqataanissamut piareerpoq.

AAMMA ATUARUK

Mette F.-ip spiralilersuisimaneq pillugu suliami saammaasseqatigiinnissamik ataatsimiititaliaq isumassarsiatsialaasoq oqaatigaa

Saammaasseqatigiinnissamulli isumalioqatigiissitap suna siunertaraa?

Astrid Andersen, nunarsuarmi isumannaallisaanermut nunarsuarmillu isiginninnermut DIIS-imi eqqissinissaq pillugu ilisimatusarfimmi seniorforskerip saammaasseqatigiinnissamut isumalioqatigiissitat siornatigut naalagaaffiup innuttaaqatigiillu aalajangersimasut akornanni sakkulersuuttoqarsimatillugu sorsunnermulluunniit assingusunik pisoqarsimatillugu atorneqartarnerat nassuiaatigaa. Assersuutigalugu Afrikami kujallermi.

Maannali isumalioqatigiissitat allamut tunngatillugu pilersinneqartalerput, soorlu Canada, Sverige, Finlandilu taamaaliortut.

- Canadap ilumoortumut saammaasseqatigiinnissamullu isumalioqatigiissitaani isumalioqatigiissitatut ittup naalagaaffiup nunap inoqqaavinut innarliisimaneranik misissuinermut atorneqarnera, tamannalu aamma nunani avannarlerni ingerlateqqinneqarnera nutaaliorneruvoq, Astrid Andersen oqarpoq.

Spiralilersuinermut suliaq pillugu nalunaarusiat maanna pingasuusut saniatigut, Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui Sorsunnersuup aappaata kingornanit ullumikkumut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsinik oqaluttuarisaanermi qulaajaanermik aallartitsipput. Saammaasseqatigiinnissamulli isumalioqatigiissitaq allatut ilioriarsinnaavoq.

- Canadamiut nunanilu avannarliit saammaasseqatigiinnissamut isumalioqatigiissitaasa taamaallaat siornatigut pisimasunik qulaajaaginnarnatik, aamma ullumikkut kinguneqaatini suut suli atuunnerannik misissuisunngortinneqarnerat ileqqullu attatiinnalikkat qanoq allanngortinneqarsinnaanerannut siunnersuusiortussaanerat, immikkuullarequtaavoq.

Kalaallit Nunaanni pissutsit taamaattussaannartut isigineqarsinnaajunnaartut

2014-mi taamanikkut ministeriunerusoq Helle Thorning-Schmidt (Socialdemokraatineersoq) Kalaallit Nunaannik saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitami peqataanissani naaggaarpaa, taamaammallu Naalakkersuisut nammineerlutik taamaattumik pilersitsipput.

Helle Thorning-Schmidtip naaggaarneranut sunarpiaq patsisaanersoq Astrid Andersenip ilisimanngilaa, taamanikkulli ullumikkullu pissutsit assigiinngissutaat takusinnaavaa.

- Taamanikkut Danmarkimi Kalaallit Nunaanni kingunerlutsitsinerit pakatsissutillu qanoq amerlatiginerat, qangalu pisimasut ullumikkullu pisut qanoq ataqatigiitsiginerat paasilluarneqarsimanngitsoq isumaqarpunga.

- Taamanikkullu saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitamik eqqarsarnissamut piareersimasoqarpianngilaq, taamanikkummi amerlasuut taamaattoq Afrikami kujallermi sakkulersorlunilu saqitsaanernut pisunut attuumatinneqarmat, taanna oqarpoq.

Ministeriunerulli Mette Frederiksenip (Socialdemokraatineersup) maanna peqataanissamut piareernerani ukiut ingerlaneranni suut allanngorsimappat?

Astrid Andersen naapertorlugu Mette Frederiksen sivisuumik utoqqatsernissamut saammaateqatiginninnissamullu soqutiginnippoq.

- Taassumalu ullutsinni politikikkut anguniakkanik angusaqarnissamut siornatigut pisut pillugit arlaatigut politikikkut oqaloqatiginninnissaq pitsaaquteqartoq takusinnaagaa, isumaqarpunga.

- Københavnimit Kalaallit Nunaanni pisut taamaattussaannartut isigineqarsinnaajunnaartut nassuerutigineqaleriartorunarpoq, tamannalu siusinnerusukkulli immaqa eqqarsaatigineqarsimavoq.

Piffissaq sivisooq ingerlasinnaasoq

Saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitaq kalaallinut qanoq sunniuteqavissinnaanersoq immaqa paasiuminaalaarsinnaavoq.

Tamannalu aamma maannakkut akissallugu ajornakusoorpoq, Astrid Andersen oqarpoq.

- Isumalioqatigiissitap qanoq katiterneqarnera, sumik suliakkerneqarnera, isumalluutinik qanoq ittunik atugassanngortitsivigineqarnera, minnerunngitsumillu qanoq kingorna malitseqartitsivigineqarnera, annertuumik apeqqutaassaaq.

Taamatut sulineq qanoq sivisutigissava?

- Sivisoorujussuussaaq. Aallaqqaammummi isumalioqatigiissitaq qanoq ittoq katiterneqassanersoq isumaqatigiissutigineqaqqaassaaq, kingornalu suliaq aallartissaaq, tamatumanilu qanoq sivisutigisumik suliakkerneqarneq apeqqutaassaaq, taamatullu aamma sumik malitseqartitsiviginissaa pingaaruteqartorujussuussaaq.

- Maannakkummi kingorna qanoq pisoqassanera nalunarluinnarpoq, taamaammallu erseqqissumik piffissaliisoqarsinnaanngilaq, Astrid Andersen oqarpoq.

Sapaatip akunnerani kingullermi spiralilersuinermik suliaq pillugu nalunaarusiat marluk saqqummerput. Tassungaliuna atatillugu Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D), Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerisigut pilersinneqarnissaa siunnersuutigigaa. Kingornalu danskit ministeriunerat qisuariarpoq:

- Tamanna isumassarsiatsialaasoraara. Saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitami ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni pisut taartut kingumut qiviarlugit, taakku isorinnittumik nalilersussavagut, anniaallu taakku pilersissimasinnaasaat akueralugu, Mette Frederiksen allakkatigut nalunaarpoq.