Utoqqaat akiuussutissamik kapitissimasut toqunissamut napparsimavimmullu unitsinneqarnissamut aarlerinaataat appasinneruvoq
Utoqqaat akiuussutissamik kapitissimasut ukioq kingulleq nualluummut attuumasumik toqunissamut aarlerinaat 63 procentinik appartikkaat, nunani avannarlerni misissuinerup takutippaa. Kalaallit Nunaanni utoqqaat 12. Novembarimi kapitinnissamut periarfissaqarput.
Inuit immikkut navianartorsiortut utoqqaallu novembarip aqqaneq aappaani akiuussutissamik kapitissinnaapput.
Assi: Alejandro Martínez Vélez/Ritzau Scanpix
Utoqqaat nualluummut
akiuussuserneqarsimasut napparsimavimmut uninnissaanut toqunissaannullu aarlerinaat
annertuumik appasinneruvoq.
Tamanna nunani avannarlerni
misissuinerup nutaap Statens Serum Institutimit (SSI) siulersorneqartup
takutippaa.
Nualluummut akiussutissat
siorna ukiukkut utoqqarnut 65-t sinnerlugit ukiulinnut nuallummik
attuumassuteqartumik toqunissamut aarlerinaat 63 procentimik appartippaa.
Utoqqaat akornanni
nuallulluni napparsimavimmut uninnissamut aarlerinaat 47 procentinik
appartinneqarpoq.
Misissuinermi inuit 1,1
millionit Danmarkimeersut, Sverigemeersut Finlandimeersullu ilaatinneqarput.
Nutaarsiassiaq pitsaasuuvoq,
Anders Hviid, SSI-mi immikkoortumi pisortaq tusagassiuutinut nalunaarummi
allappoq.
- Nualluut innuttaasunut
utoqqarnut sakkortoorujussuusinnaasoq nalunngilarput. Inernerit nualluummut
akiuussutissap annertuumik inuunernik annaasseqataasarnera, utoqqarnillu
napparsimavimmut unitsitsinngitsoortitsisarnera takutippaat.
Kalaallit
Nunaani peqqinnissaqarfik inunnut ulloq 15. januar 1961 sioqqullugu
inunngorsimasunut nualluummut covidimullu akiuussusiinissamik
neqerooruteqarpoq.
Taakku
novembarip aqqaneq aappaanni nalunaaquttap ataatsip tallimallu akornanni
piffimmi napparsimavimmut peqqissaavimmulluunniit ornigutissapput.
Peqqinnissaqarfiup
innuttaasut utoqqarnik ilaquttaminnik ikinngutiminnillu neqeroorummik
tigusinissaannik ikiuinissaannik kaammattorpai.
Inuusunnerusut
peqqissusaasa tamanna pisariaqartippassuk, ukioq mannalu
kapitereersimanngikkunik aamma periarfissaqarput.
Innuttaasut
taaneqartut avataanniittut ullormi taaneqartumi akiuussutissamik pisinissamut
periarfissaqarput.
Taamattaaq misissuinermi
inernerit nualluummut akiuussutissat sakkortusisat illersuilluarnerunerat
tikkuarpaat.
Nunani avannarlerni
misissuinermi nualluummut akiuussutissat assigiinngitsut arlallit atorneqarput.
Akiuussutissaq sakkortooq
napparsimavimmut uninnissamut 63 procentinik illersuivoq, akiuussutissallu
marluk nalinginnaasumik sakkortussusillit 31 aamma 44 procentinik illersuipput.
Nualluut innuttaasunut
utoqqarnut annertunerusumik navianartorsiortitsivoq, akiuussutissammi
sunniutaat inuusunnerusuni appasinnerusarmata.
Nunani avannarlerni
misissuineq nutaaq The lancetimi, Amerikamiut nakorsaatinut atugassiaanni nersorneqartumi
tamanut saqqummiunneqaqqammivoq.
