KL

DK

Utoqqaat akiuussutissamik kapitissimasut toqunissamut napparsimavimmullu unitsinneqarnissamut aarlerinaataat appasinneruvoq

Utoqqaat akiuussutissamik kapitissimasut ukioq kingulleq nualluummut attuumasumik toqunissamut aarlerinaat 63 procentinik appartikkaat, nunani avannarlerni misissuinerup takutippaa. Kalaallit Nunaanni utoqqaat 12. Novembarimi kapitinnissamut periarfissaqarput.

Inuit immikkut navianartorsiortut utoqqaallu novembarip aqqaneq aappaani akiuussutissamik kapitissinnaapput.
Ritzau Ritzau
Morten Okkels
Morten Okkels Morten Okkels Morten Okkels Tusagassiortoq / aviisiortoq
Saqqummersinneqarpoq

Utoqqaat nualluummut akiuussuserneqarsimasut napparsimavimmut uninnissaanut toqunissaannullu aarlerinaat annertuumik appasinneruvoq.

Tamanna nunani avannarlerni misissuinerup nutaap Statens Serum Institutimit (SSI) siulersorneqartup takutippaa.

Nualluummut akiussutissat siorna ukiukkut utoqqarnut 65-t sinnerlugit ukiulinnut nuallummik attuumassuteqartumik toqunissamut aarlerinaat 63 procentimik appartippaa.

Utoqqaat akornanni nuallulluni napparsimavimmut uninnissamut aarlerinaat 47 procentinik appartinneqarpoq.

Misissuinermi inuit 1,1 millionit Danmarkimeersut, Sverigemeersut Finlandimeersullu ilaatinneqarput.

Nutaarsiassiaq pitsaasuuvoq, Anders Hviid, SSI-mi immikkoortumi pisortaq tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

- Nualluut innuttaasunut utoqqarnut sakkortoorujussuusinnaasoq nalunngilarput. Inernerit nualluummut akiuussutissap annertuumik inuunernik annaasseqataasarnera, utoqqarnillu napparsimavimmut unitsitsinngitsoortitsisarnera takutippaat.

 Kalaallit Nunaani peqqinnissaqarfik inunnut ulloq 15. januar 1961 sioqqullugu inunngorsimasunut nualluummut covidimullu akiuussusiinissamik neqerooruteqarpoq.

Taakku novembarip aqqaneq aappaanni nalunaaquttap ataatsip tallimallu akornanni piffimmi napparsimavimmut peqqissaavimmulluunniit ornigutissapput.

Peqqinnissaqarfiup innuttaasut utoqqarnik ilaquttaminnik ikinngutiminnillu neqeroorummik tigusinissaannik ikiuinissaannik kaammattorpai.

Inuusunnerusut peqqissusaasa tamanna pisariaqartippassuk, ukioq mannalu kapitereersimanngikkunik aamma periarfissaqarput.

Innuttaasut taaneqartut avataanniittut ullormi taaneqartumi akiuussutissamik pisinissamut periarfissaqarput.

Taamattaaq misissuinermi inernerit nualluummut akiuussutissat sakkortusisat illersuilluarnerunerat tikkuarpaat.

Nunani avannarlerni misissuinermi nualluummut akiuussutissat assigiinngitsut arlallit atorneqarput.

Akiuussutissaq sakkortooq napparsimavimmut uninnissamut 63 procentinik illersuivoq, akiuussutissallu marluk nalinginnaasumik sakkortussusillit 31 aamma 44 procentinik illersuipput.

Nualluut innuttaasunut utoqqarnut annertunerusumik navianartorsiortitsivoq, akiuussutissammi sunniutaat inuusunnerusuni appasinnerusarmata.

Nunani avannarlerni misissuineq nutaaq The lancetimi, Amerikamiut nakorsaatinut atugassiaanni nersorneqartumi tamanut saqqummiunneqaqqammivoq.

influenza inuiaqatigiit utoqqaat kapuut peqqinneq inuussutissarsiornermut

Atorfiit tamaasa takukkit

PODCASTI

Se alle jobs

Powered by Labrador CMS