Aalisakkanut suliffissuarmi sulisut toqqissisimanngitsut

Polar Raajat A/S-ip, Polar Seafoodimit pigineqartup, Aasianni aalisakkanut suliffissuaataa ukioq kaajallallugu ammasarpoq. Tassani aalisakkat assigiinngitsut, saattuat, nipisat suaat, raajallu tunisassiarineqartarput. 

Raajanik tunisineq ukioq kaajallallugu ingerlasarpoq, Aasiaalli eqqaa sikuutillugu tunisineq unittarpoq, piffissallu ilaani sulisut angerlartinneqarallartarput. 

Aasianni aalisakkanut suliffissuup siunissaa nalorninartorsiorfiuvoq. Taanna ammaannassanersoq matuneqassanersorluunniit sulisut ilisimasaqanngitsut, sulisut sinniisaasa marluusut aappaa, Ane Jensen Zethsen oqarpoq. 

Taanna suliffissuup raajaleriffittaani ukiut kingulliit arfineq-pingasut sulisimavoq. 

Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiata, SIK-p Aasianni immikkoortortaqarfiani SIP-mi siulittaasup Nuunu Johansen Jeremiassenip oqarnera naapertorlugu, Aasianni aalisakkerivik matussappat, tamanna sulisunut taamaallaat pinnani aammali illoqarfimmut 3.000-ingajannik inoqartunut annertuumik kingunerlussaaq.

Toqqissisimananngitsoq

Aasianni aalisakkanut suliffissuaq 115-it tungaannut sulisoqarpoq, taamaattumillu illoqarfimmi inuussutissarsiornermut annertuumik pingaaruteqarluni. 

Suliffissuaq matussappat, taakku suliffitik annaasariaqalissagaat, Polar Seafoodimut oqaatigineqarpoq. Siunissarlu qanoq ikkumaarnersoq ilisimanagu toqqissisimananngitsoq, Ane Jensen Zethsen oqarpoq.

- Piffissami aggersumi suliinnassanerluta suliunnaassanerlutaluunniit ilisimanngilarput, tamannalu soorunami toqqissisimananngilaq.

- Suliffissuaq matusariaqalissappat amerlanerit kommuni aqqutigalugu suliffissarsiortariaqalissapput. Aasianni suliffimmik nutaamik nassaarnissaq ajornakusoorsinnaavoq, taamaattumik amerlasuut illoqarfinnut allanut suliffissarsiortariaqalissapput.

- Kisianni allatut ajornartumik matusariaqalissappat akerliuniartoqaannarsinnaanngilaq. Ammaannarnissaanulli periarfissaqarpat tamanna soorunami tamanut pitsaanerpaajussaaq, taanna oqarpoq.

Aalisakkanut suliffissuaq matussagaluarpat Royal Greenland imaluunniit Halibut Greenland ingerlatsisuulersinnaanerat sulisut ilaasa neriuutigigaat, Ane Jensen Zethsenip ilanngullugu oqaatigaa. 

Aasianni Polar Raajat aalisakkanut suliffissuaataani, Kalaallit Nunaata avataaniit suliartortut arlaqarput, taakkuli maannakkorpiaq qanoq amerlatiginersut oqaatigineqarsinnaanngikkallarpoq.

Ajorluinnartumik kinguneqassasoq

Aalisakkanut suliffissuup matoratarsinnaanera pillugu ernumassuteqarneq SIP-mut toqqaannartumik saaffiginnissutigineqarnikuunngitsoq, SIP-mi siulittaasoq Nuunu Johansen Jeremiassen oqarpoq.

- Kisianni sulisut sinniisaat aqqutigalugit aalisakkerivimmi sulisut toqqissimanngitsut nalunngilara.

- Aalisakkerivik illoqarfiup uummatigaa. Matussagaluarpat sulisut kisimik eqqorneqaratik, taakku ilaqutaat aamma eqqorneqassapput. Tamannalu illoqarfimmut annertuumik eqquinerlussaaq, taanna oqarpoq.

Aalisakkerivik matussagaluarpaat Aasianni inuussutissarsiornerup ammuinnaq ingerlalersinnaanera ernumartoq, Nuunu Johansen Jeremiassen isumaqarpoq.

Assingusumik pisoqarsinnaasoq

Qeqertarsuarmi Royal Greenlandip qalerallit avaleraanik tunisassiorfia 2008-mi matuneqarmat sulisut 30-it missaanniittut soraarsinneqarnerannik kinguneqarpoq. 

Taamanikkut soraarsinneqartut arlallit ilaquttatik ilagalugit illoqarfinnut allanut nuupput. Tamanna illoqarfimmi inuussutissarsiornermut annertuumik eqquinerluinnarani, ukiuni tulliuttuni innuttaasut ikileriarujussuarnerannik kinguneqarpoq. 

Qeqertarsuarmi innuttaasut 2007-mi 1.013-pput, 2026-milu 802-nut ikileriarsimallutik.

Tassungalu assingusumik Aasianni pisoqaratarsinnaanera, Aasianni SIP-mi siulittaasup Nuunu Johansen Jeremiassenip ernummatigaa.

Illoqarfimmut annertuumik eqquissasoq

Polar Raajat Aasianni aalisakkanut suliffissuaataata matoratarsinnaanera, Kommune Qeqertalimmi kommunalbestyrelsimi partiit ilaasortaatitaqartut tamarmik ernummatigaat. Ammaannarsinnaaneralu qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut iliuuseqarnissaat taakku piumasaraat. 

Ataasinngormat martsip aappaani pineqartoq pillugu kommunalbestyrelsi immikkut ataatsimiippoq. Aalisakkanut suliffissuaq matussagaluarpat, tamanna Aasiannut kommunemullu tamarmiusunut aningaasatigut sunniutissai saqqummiunneqarput.

Suliffissarsiortut ikiorserneqarnerannut 16 millionit koruunit atorneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, taassumalu saniatigut akileraarutitigut isertitassat 3,4 millionit koruunit annaaneqarnissaat ilimagineqarpoq. Matusinerulli kingunerisaanik sunniutit assigiinngitsut ilanngukkaanni, aningaasartuutit aningaasallu isertitassat annaaneqartut amerlanerujussuunissaat ernummatigineqarpoq.