Arnaq ersinngitsoq apummiittoq

Arnarulúnguaq ukiuni kingullerni soqutigineqarluarpoq. 

Arnaq inuusuttoq Thulemiu 1920-p aallartinnerani Knud Rasmussen assiliisartorlu Leo Hansen ilagalugit thulemut tallimassaanik ilisimasassarsiornermi peqataasoq pillugu saqqummersitsinernit, podcastit, allaaserisat ilisarititsinerillu saqqummersinneqarput. Taamaattumik Arnarulúnnguaq pillugu nutaamik sooq atuakkiortoqassava? Arnaq ullorsiuteqanngitsoq, allakkanik allattukkanilluunniit qimataqarsimanngitsoq, Knud Rasmussennilli suliaani killilimmik ilaasoq inuiaqatigiilerinermi professorip soraarnerup Kristen Hastrupip sunik nutaanik allaaserinnissinnaagamiuk?

- Nammineerluni arlaannaanik qimatsiviginngilaatigut, atuakkiamik ”Den lille kvindemennseske – Arnarulúnguaq og Den Store slæderejse”-mik saqqummersitsisoq Kirsten Hastrup oqarpoq, nangillunilu: - Paasisavut tamarmik angutinit avatangiiserisimasaanit allanneqarput. Arnaq taanna pillugu paasissutissat annikitsut nassaariniassagaanni Knud Rasmussen malinnaaffigeqqissaartariaqarpoq– oqaaseqaatit, eqqaminikkat allat. Angalanertik pillugit aqqusaagaat oqimaatsut sammineqarmata taanna ingerlaannaq puigorneqaqqittarpoq.

Arnat Thulemiittut tusarsaanngitsut 

Thulemi arnat nipaat 1900-kkut aallartilaarneranni tusarsaavallaanngillat. Ullorsiutinik allakkanillu allanneq ajorput, ullortilli ingerlaterusaartarlugu. Atisanik mersorneq, meeqqerineq, killuliorneq nerisassiornerlu ingerlatarivaat. - Suliaqartuaannarput, tusarsaanatilli, Kirsten Hastrup nassuiaavoq. Taanna ukiuni qulikkuutaani issittumi ilisimatusarsimavoq – ilaatigut atuakkiamini nersualaarneqarluartumi Knud Rasmussen – Vinterens hjerte atuakkiortuulluni. Professori soraarneq misilittagaqarluartoq naapertorlugu taamanikkut arnat takussutissiisartut ikittuinnaapput. - Ulluinnarni pinngitsoorneqarsinnaanngillat, nipaatsuuppulli, oqarpoq. Arnarulúnguaq pillugu atuakkiussagaanni naammagittarnissaq, tunniutiinnajannginneq takorluuisinnaassuseqarnerlu pisariaqarput. Atuakkiortoq Arnarulúnguup kinaassusianik ersersitsisunik annikitsualunnguanik nassaarniarluni Knud Rasmussen aamma Leo Hansen pillugit arlaleriarluni atuarsimalluni oqarpoq. - Arnarulúnguaq maluginiarneqarsinnaavoq, oqarpoq. - Mersornerinnaq isumagisarinngilaa. Illuliornermi, tupernik nappaanermi nerisassiornermilu ikiuutaasarpoq — Knud Rasmussenimullu pinngitsoorneqarsinnaanani. Taakku marluinnaallutik ukiup aappaa avillugu angalaqatigiinnikuupput. Ataqatigiillualerlutik.

Aliasunneq, nukissaqarneq aalajangersimalluinnarnerlu 

Arnarulúnguaq aallarami qatanngunni uinilu annaavai. Paasisassarsiorneq aliasunnermik, uumaniarnermik immaqalu ajorunnaarnermik oqaluttuaavoq. - Knud Rasmussenip angerlartariaqalernerarpaa, angerlarusunngilarli. Tamanna nukittuneranut takussutissaavoq, oqaluttuarpoq, nangillunilu: - Ingerlaarnerminnimi ineriartorpoq, tusaasaminit isigisaminillu. Oqalukkaangami silassorissumik eqqorluartumillu oqaluttarpoq, allallu taamaannera pingaartittarpaat. Knud Rasmussennillu nalimisut isigivaa. Oqaluttorsuunngilaq iliuutsinili atorlugit saqqummertarluni. Oqartussaassuseqarnera iliusaani erserpoq, Hastrup tamanna tupaallaatigisimallugu oqarpoq.

Silarsuarmut sassartitaaneq

Arnarulúnguap USA-mut Europamullu angalanera Hastrupip atuakkiaani atuarakku misigisaq filmimi Crocodile Dundeemi pisutut takorloortarpara — Hollywoodimi filmiliarineqarsimasumi tusaamasaaqisumi. Australiamiup New Yorkimut nipitoqisumut pisitaanera assersuunneqarsinnaalluni. Arnarulúnguaq illoqarfissuup qeqqaniitilluni alapernaallunilu tupigusussimassaaq — illorsuit portusuut, biilit inuillu kusanartunik atisallit.

Kirsten Hastrupip assersuusiaq tamanna isumaqatigaa, erseqqissarpaali sukuiaanermini allassimaffinni uppernarsaatinik tunngaveqartoq: - Arnarulúnnguaq New Yorkimi illorsuit portusuuliat akornanni misigisaqarnera Knud Rasmussenip allataasa ilaani atuarneqarsinnaavoq, Hastrup oqarpoq. - Europamiut atisaat sungiusimanngisani atorlugit silarsuarmut allaanerulluinnartumut paasiuminaatsumut isiginnaarpoq. Eqqissiivilluni — alapernaallunilu suut tamaasa qamunga immiuppai. Tamatuma kingorna Knud Rasmussenilu Københavnimiipput, ukiullu ataaseq missaa napparsimmavimmiissinnarluni aatsaat Avannaanut utersinnaalersimavoq. - Allarluinnarmut ingerlajartornera malugineqarsinnaavoq - eqqarsartaatsikkut timikkullu. Allanngussutigisaminik misigisaqarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu oqaluttuarisaanermut ilannguppoq — taamaakkaluartorli taama misinnarani.

Taamani piniartut 

Arnaq ”tunniutiinnajanngitsoq poqersorlu”. Knud Rasmussenip taamatut taavaa. Atuakkiaani ataqqinninneq malugineqarsinnaavoq, aammali taama qanitsigisimanngikkaa malunnarluni. Qanoq misiginersoq allanneq ajorpaa, qanorli iliornera oqaluttuarineqartarluni. Hastrupip allassimaffiit akornanniittut atuarniarsarisarpai: susoqarnerani arlaatigut peqataasarnera. - Peqatigiinnut sunniuteqarnera killitsinnartoqartippara, Hastrup oqarpoq. - Uillarneruvoq meeraqaranilu – peqataanissaminullu nukissaqarluarlunilu piffissaqarluarsimavoq. Alapernaatsuuvoq sapiitsuullunilu. Issittumilu uumanissamut piginnaasat pingaarnerit ilisimavai, taamaasillutillu paasisassarsiorneq anigorsinnaasimallugu. Hastrupip isumaa naapertorlugu arnat Issittumi najugallit ilarpassuisa ilisimassusiannut nipaatsumut assersuutaavoq: alapernaanneq, sulinermik, nipangersimanermik piginnaaneq. - Takusinnaanngisavut amerlaqaat, taamani arnat nipaallutik inooqataagamik.

- Inooqataaneralli malugineqarsinnaavoq.

Illerngini takisuuni tusaamasaq

Ukiut hunnorujut qaangiummata Arnarulúnguaq nukittussusermut takussutaalersimavoq. Thulemut ilisimasassarsiornerup tallimassaat 2015-imi nalliuttorsiutigineqarmat taanna pillugu saqqummersitsisoqarpoq, 2028-imilu aningaasanut allagartami nutaami takuneqarsinnaassaaq. - Tamanna nuannerluinnarpoq, Kirsten Hastrup oqarpoq. - Nipaatsuunerali pillugu kulturikkut ilisarnaataalernera eqqarsalersitsivoq. Arnanut inuunerminnik annerusumik nipituuliunngikkaluarlutik inooqataasunut sinniisuuvoq, oqaluttuarisaanermut ilanngutinngikkaluarlutik. Ullumikkut uagut tamannarpiaq tarrarsorfigisinnaagunarparput — nipaassutsip pissaanera. Arnarulúnguaq oqaaseqarpianngilaq. Mersortarpoq, toqqit nappartarpai, killuullu ikumatittarlugit. Taamaakkaluartoq taannaavoq eqqaamaneqartoq. Immaqa nipaassuseq pigisaaniit. Piffissaq sivisooq qaangiuttorlu tusaamasanngorpoq – allatulluunniit oqaatigalugu; illerngit takisuut ingerlavigineranni. Kirsten Hastrup isumaqataavoq ilaliillunilu: - Taanna piffissamut naleqquttuaannarpoq. Silarsuatoqqamut uagutsinnullu ilaavoq. Silarsuarmi angisuumi inuuvoq mikisuaraq, aalajaatsoq, immaqalu taamaattumik suli oqaluuppaatigut.