Kommuneqarfik Sermersuumi atorfilittaasimasup qaffasissumik atorfeqarsimasup marlunngornermi ualikkut killisiorneqarnerani apeqqutit pingaarnersaat akineqarpoq:
Angutip unnerluutigineqartup kommunimi atorfini atornerlullugu suliffeqarfik ilaqutariinnit pigineqartoq iluaqutissippaa?
Kommuneqarfik Sermersuumi atorfilittaasimasup qaffasissumik atorfeqarsimasup marlunngornermi ualikkut killisiorneqarnerani apeqqutit pingaarnersaat akineqarpoq:
Angutip unnerluutigineqartup kommunimi atorfini atornerlullugu suliffeqarfik ilaqutariinnit pigineqartoq iluaqutissippaa?
Unnerluutigineqartoq piffissami 2021-mit 2022-mut eqqiaanermut atatillugu kommunip nutaamik isumaqatigiissutiliornerani immikkoortortaqarfimmi attuumassuteqartumi pisortaasimavoq.
SERMERSUUMI PEQQUSERLUNNERMUT SULIAQ
Kommuneqarfik Sermersuumi pisortaasimasoq 55-inik ukiulik peqquserlussimasutut, oqartussaassutsimik atornerluisimasutut paasissutissanillu peqquserluttuliortutut Sermersuup Eqqartuussiviani unnerluutigineqarpoq.
Angut 2018-imiit 2022-mut pinerlunnerit assigiinngitsut sisamat pillugit unnerluutigineqarpoq:
1. Kommunip akiliutaa atorlugu nammineq 23.550 koruunit nalinganut pisineq.
2. Ilaqutariittut feeriarnermut 23.195 koruuninik akeqartumut kommunimit akiliisitsisoqarsimanera.
3. Qatanngutimi angalanerata kommunimit akilerneqarsimanera (nalinga paasissutissiissutigineqanngilaq).
4. Inatsisit unioqqutillugit kommunimi suliariumannittussarsiuussinermi angutip qatanngutaata ningaavatalu suliffeqarfiutaata iluanaaruteqarnissaanik siunertaqarluni sunniiniartoqarnera.
Qatanngutigiit taakku 3-mi 4-milu eqqaaneqartut immikkoorput.
Unnerluutigineqartoq unnerluussutini sisamani tamani pinngitsuunerarpoq.
Eqqiaanermut suliffeqarfik, angutip qatanngutaanit ningaavanilu pigineqartoq isumaqatigiissuteqarfiginiarlugu peqquserlullunilu oqartussaassutsiminik atornerluisimasoq unnerluussisut tunngavilersuutigaat. Qatanngut taanna qatanngummit angalanermut akiliunneqarnermut tunngatillugu unnerluussummi siusinnerusukkut eqqaaneqartumit allaavoq.
Tunngavissaqanngitsumik isumaqatigiissusiorsimaneq itigartitsissutigigaa
Unnerluussisup mailimik takutitsinermini kommunimi pisortaasimasup ilaquttaminik soqutigisaqarnini pissutigalugu kommunimut sulineranut uppernarsaatissaqartoq soorunami siunertaraa.
- Maili taanna kommunimi pisortatut qatanngutitulluunniit allappiuk, unnerluussisup apeqqutigaa.
- E-mailimi "qatanngut” allassimava, angut unnerluutigineqartoq aperaaq nangillunilu:
- Najama suliffeqarfiutaanut tunngassuteqanngilaq. Kisianni isumaqatigiissuteqarfigisimasatsinnut suleqatigilluakkatsinnut tunngavoq. Allaasimagaluarpataluunniit assinganik allassimassagaluarpunga.
Eqqiaanermik suliarinnittussarsiuussineq pineqartoq immikkoortunik sisamanik suliassartaqarpoq. Suliffeqarfik unnerluutigineqartup qatanngutaata ningaavatalu pigisaat eqqiaanermi suliassat ilaannik pissarsivoq, tamakkinngilaalli.
Suliffeqarfik alla akikinnerusumik neqeroorpoq. Unnerluutigineqartoq matumani peqquserluttuliorsimasoq unnerluussisussaatitaasoq isumaqarpoq.
Itigartitsinissamut pissutissat allat
Itigartitsinissamut pissutissat allat
Suliariumannittussarsiuussinermi piumasaqaatit allanngortinneqarsimagunartut unnerluussisussaatitaasoq oqarpoq. Ilaatigut kommunip suliffeqarfiullu atortunik atukkiussisinnaanera pineqarpoq. Arlaleriarluni ataatsimiissutigineqarpoq.
Unnerluussissutigineqartoq naapertorlugu suliffeqarfik akikinnerpaamik neqeroortoq 390.000 koruuninik akikinnerusumik neqerooruteqarsimavoq. Kisianni unnerluutigineqartoq naapertorlugu suliffeqarfiup taassuma isumaqatigiissusiorfigineqarsinnaannginneranut assigiinngitsunik pissutissaqarpoq.
– Suliaq naammassisinnaanngikkaat naliliisoqarpoq. Ukiut arfinillit tamatuma siorna isumaqatigiissuteqarfigisanit, naammaginartumik ingerlatsisinnaasimanngitsunik, akikinnerujussuarmik neqerooruteqarput, unnerluussaasoq oqarpoq.
Unnerluussisussaatitaasoq naatsorsuutinik suliamik kikkut suliarinninnissaannik aalajangiinermi tunngaviusumik saqqummiussivoq. Suliffeqarfiit aningaasaqarneq, pitsaassuseq, sulinermi avatangiisit aamma atuutilersitsineq naapertorlugit nalilerneqartarput, taakkualu kina suliarinnittussarsiuunnermi ajugaanersoq aalajangiisuusarput. Unnerluussaasoq sooq taamaannersoq tunngavilersuisinnaasimanngilaq.
– Nalulluinnarpara. Naluara sooq aningaasarsiorneq tunngavilersorneqarsimannginnersoq, taanna oqarpoq.
Taassumattaaq pisarneq malillugu pisoqarsimanngitsoq aamma nassuerutigaa.
- Suliariumannittussarsiuussinermut inatsit ilisimalluarpara, paasiniaasartullu suliariumannittussarsiuussinermut inatsisinik unioqqutitsisimasutut unnerluutigisinnaannga suliap ingerlanerani oqarfigisarpakka. Tamanna nassuerutigisinnaavara.
Taamaakkaluartorli unnerluussisup oqarneratut peqquserluttuliorsimanerarluni qatanngutimilu soqutigisai kommunip soqutigisaanit pingaarnerutitsinerarlugit miserratigiinnarpaa.
Aamma kommunimi pisortaasimasoq taamanikkut kommunaldirektøriusoq Lars Møller-Sørensen suliap ingerlanneqarnerani piginnaassutsimut tunngatillugu ajornartorsiuteqarnersoq aperineqarpoq. Møller-Sørensenip tamanna oqaatiginngilaa, angut unnerluutigineqartoq eqqartuussivimmi akivoq.
