Hiisterluni katsorsarneq inuunermut taama allannguisarpoq

Meeqqat atugarliortut Viska Horsesimi hiisterneq ilinniaannarnagu aamma eqqissisimaneq, sapiissuseqarneq imminullu naleqassutsimik misigisimaneq ilinniartarpaat. 

Neqeroorummi Helene Danielsenimit Kommuneqarfik Sermersooq suleqatigalugu ingerlanneqartumi, meeqqanut toqqissisimanartumik misigititsisarpoq, tamatumani inunnik allanik peqateqarnissamut piginnaasanik sungiusarsinnaallutik, ajugaanernik annikitsunnguanik misigisaqarsinnaallutik periusissianillu naleqarluartunik inuunerminni atorsinnaasaminnik pissarsiaqarsinnaallutik.

Meeraanerminit soqutigisarigaa

Helene Danielsenip arnaa meeqqanik inuusuttuaqqanillu autismeqartunik sullissisuuvoq – aamma Helene meeraallunili taakkuninnga sullissinermut akuusalerpoq.

- Anaanaga suliuaannarpoq. Meeqqat angerlarsimaffiannut ilaginngikkaangamisigut, meeqqanik angerlaassisarami, Helene oqaluttuarpoq

 Helenep ilisimalikkani aatsaat ukiorpassuit qaangiummata atorluarsinnaalerpai, tassa Pia Marie Larsen aamma Marie Louise Frederiksen peqatigalugit Viska Horses pilersikkamikku — taannalu hiisternermik katsorsaanissamik siunertaqarluni pilersinneqarluni.

Neqerooruteqarsinnaalersut

Ukiuni tallimani siunnerfeqartumik sulereersullu pilersaarusioreersullu Viska Horses 2020-mi ammarneqarpoq. Sunngiffimmi sammisartakkanit nalinginnaasunit allaanerusumik pilersitsinissamik takorluugaagaluartoq, meeqqat hiistinik peqateqarnermikkut eqqissisimanermik, sapiissuseqarnermik imminullu naleqassutsimik misigiffigisinnaasaattut ineriartortinneqapallappoq.

- Tamanut — pingaartumik pisariaqartitsinerpaanut — peqataaffiusinnaasumik pilersitsinissaq pingaarnerpaatipparput, Helene Danielsen itisiliilluni oqarpoq.

Ullumikkut, ukiut tallimat qaangiunneranni, Helene tulluusimaarlunilu maniguulluni misigisimavoq. Meeqqat 100-t missaat hiisterluni katsorsaariaatsinik misiliisimapput, taakkualu ilarpassui namminneq, angajoqqaavisa ilinniartitsisuisaluunniit ilimaginngisaraluinik angusaqarluarsimallutik.

- Tamatumani suliarput siunertaqarluartutut misigisarpara, Helene oqarpoq.

Kommunip suleqatigineratigut hiisternermik katsorsaariaaseq ingerlallualersoq

Helene Kommuneqarfik Sermersuumit, Viska Horsesimik suleqateqarnerminnik annertusaarusuttumit, 2025-mi aasakkut attaveqarfigineqarpoq. Helenep saaffiginninnerat pisutut pingaarutilittut misigaa.

- Kommunip saaffiginninnera nuannaarutigeqaara. Tamanna angisuumik nersualaarneqarnertut iliuuserisattalu sunniuteqarluarneranik takutitsivoq, Helene Danielsen oqaluttuarpoq.

Aggustip qiteqqunnerani Viska Horses aamma ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut pillugit sullissivik suleqatigiillualerput. Kommunimit pilertortumik meeqqat aqqaneq-marluk 7-init 17-inut ukiullit, kommunimit tapersersorneqartumik Helenemit katsorsarneqartussanngorlutik.

- Meeqqat taakkua attaveqarniarnermikkut ajornartorsiutaat assigiinngillat, assigiissutigaluguli tamarmik atuarfimmit anisitaaqqajaalernertik — imaluunniit allanik pissuteqarlutik atuarunnaarsimasarlutik, Helene nassuiaavoq.

Hiisternermik katsorsaanermi meeqqat ulluinnarni inuunerat pisariaqartilluinnagaannik nutaanik periarfissiisarpoq – tarnip pissusiinik ilisimasalinnik oqaloqateqartarnerpassuinit sungiusimasaannit allaanerulluinnartumik. Tamatumani eqqissisimaneq, akisussaaffeqarneq attaveqarnerillu allat amerlasuut siornatigut misigisimanngisatik misigisarpaat. Meeqqat sapaatip akunneranut ataasiarlutik marloriarlutilluunniit takkuttarput, Helenellu hiistit meeqqanut tamanut piffissat naleqqussartarpai.

- Meeqqat ilaat pisuttuaqatigiinnarlunga suliassanillu suliarinnittunga ikiorlunga pissarsiaqarnerusarput, soorlu hiistit nerukkaatissittarlugit. Allat ullaamiit unnunnissaata tungaanut hestersinnaasarput. Ilaat hiistinik kumigutinik meqqorissaarusunnerusarput timimikkut qanilaarnermik misigisaqarusullutik, taamaattorli illuatungaanit piumasaqaatitaqanngitsumik, Helene oqaluttuarpoq.

Katsorsaanerit qaammatini pingasuni ingerlanneqassapput, tamatumalu kingorna kommunip qaammatinik pingasunik sivitsorneqarsinnaanersut nalilersussavai, taamaalilluni hiisternermik katsorsaariaatsip ukiup affaani ingerlanneqarsinnaanera qulakkeerniarlugu. Qujanartumik Helenep kommunillu suleqatigiinnerat pitsaalluinnarpoq, meeqqallu aqqaneq-marluk maannakkut katsorsarneqartut tamarmik katsorsarneqarnerisa sivitsoqqinneqarnissaat ilimanarluinnarluni – minnerunngitsumik sunniutaannik ersarissunik takunnissinnaaneq pissutigalugu, tamannami kommunimit pingaartinneqarluinnarmat.

- Katsorsaanerit sivitsorneqarnissaannut piffissaq kisimi apeqqutaanngilaq, aammali meeqqat imminnut tatiginerulersutut sapiissuseqarnerulernersullu apeqqutaasarluni. Imminut ajugaaffiginerit tamakku mikisuararsuupput pingaaruteqartumilli kinguneqartarlutik — soorlu iliuuserisinnaanngisamittut isigisaraluaminnik iliuuseqarsinnaalernerannik. Meeqqanut iluatsilluartunik misigigajunngitsunut misigisat tamakku pingaarluinnarput, sapiissuseqalersitsisarlutik amerlanerusunillu misileerusulersitsisarlutik, Helene itisiliilluni oqarpoq.

Kommunimit isigalugu pineqartoq tassaagami, meeqqat massakkut hiisternermik katsorsarneqarnertik nuannaarutigiinnarnagu aammali inuunerminni imminnut tatiginerulernissaat, angusaqarluarsinnaalernissaat sapiissuseqalernissaallu pingaartinneqarnerat.

Hiistit katsorsaasutut

Helene oqartarpoq nammineq katsorsaanani hiistit katsorsaasartut, taamaattumillu meeqqanut ataasiakkaanut Islandimiut hiistiinik arfineq-pingasuusut ilaanik tulluartumik nassaarniarnissaq suliassarujussuusartoq.

- Assersuutigalugu meeqqat ilaata hiisti Gunna hiisterissagaa aalajangiunneqarpoq. Taanna hiistiuvoq misilittagaqarluartoq, timip pissusiinik nukinnillu immikkut ittumik paasinnittartoq

meeqqamullu naleqqussartarluni. Meeraq sapinngisamik pitsaanerpaamik pissarsiniassaguni hiisternermini annikitsunik unammilligassaqartarpoq, tamatigullu nutaanik ilikkagaqartarluni – Gunnali qanilaarlunilu eqqissisimajuartarluni, Helene qungujulluni oqaluttuarpoq.

 Helene tarnip pissusiinik ilisimasalittut imaluunniit katsorsaasartutut ilinniagaqanngilaq — ulluinnarni nujalerisutut sulisarpoq, hiisternermik katsorsaanernik isumaginninngikkaangami.

- Nujalerisutut inuit pissusilersornerisa paasisinnaanissaat, oqaloqatigisarnerat aamma inunnik naapitsisarneq sungiusimavakka – tamannalu nuannaraara. Peroriartornera sullinneqartunut aamma immikkut soorunami ilisimasaqalersitsivoq, piviusumili hiistit meeqqallu suliassarujussuaq suliarisarpaat. Uanga tapersersuisutuinnaq inissisimasarpunga, tamannalu nuannareqaara, Helene illarluni oqarpoq.

 Helenep kommunimi sullissisut qanimut suleqatigai. Meeqqap hiisternerini tamani maluginiakkani allattoqqissaartarpai, katsorsaanerup nalilersorneqarneranut ilanngunneqarsinnaaqqullugit aamma hiisternermik katsorsaanerup meeqqanut qanoq sunniuteqartarneranik uppernarsaatissanngorlugit.

Meeqqat qitiutillugit

Meeqqat aqqaneq-marluusut Helenemit hiisternermik katsorsarneqartut ilagaat nukappiaraq, tamatigut arnani ilagalugu takkuttartoq. Ernermi siunissaa eqqarsaatigalugu kinaassutsiminnik isertuussinissartik kissaatigaat, arnaatali hesternermik katsorsaanerup ernermi inuuneranut qanoq sunniuteqartigineranik misigisani oqaluttuarerusullugit.

- Ernera siullerpaamik ilagigakku ernumavunga annilaangallungalu, aamma taanna annilaangavoq. Uumasut angisuut taakku pillugit ilisimasaqanngilagut, kisianni eqqissivilluta hiistit børstinik meqqorissarlugit aallartippugut, hiistillu pissusii ilinniarlugit. Sivitsunngitsoq ernera maangarnissaminut qanoq qilanaartigisalernersoq malugisinnaasalerpara – nuannarinninneranillu aamma uanga sunnerneqarlunga, oqarpoq.

 Taamaalilluni hiisternermik katsorsaariaaseq meeqqanut neqeroorutaaginnarani, meeqqat angajoqqaallu namminneq pissutsiminnik allatut misigisaqarfigisinnaallugu, hiistillu peqatigalugit eqqissinermik, ataqatigiinnermik imminullu naleqartinnermik misigisaqarsinnaallutik.

- Helene suleriaasialu toqqissisimanartilluinnarpavut. Helenep ernera eqqissisimasumik anersaartornissaanik ilinniartippaa – eqqissisimagaangammi hiisti aamma eqqissisimasarpoq naalattarlunilu. Tamanna ulluinnarni angerlarsimaffitsinni atorsinnaavarput: Angerlarsimaffitsinni kamalerpat noqarpalluunniit hiisternermisut anersaartoqqullugu eqqaasittarpara – tamannalu sunniuteqarluartarpoq iluatsilluartarlunilu, nipini erseqqissumik eqqissisimatillugu oqaluttuarpoq.

Meeqqat taamaalillutik hiistinut tunngasunik ilinniartinneqaannaratik, aammali misigissutsinik aqutsinissamut ulluinnarnilu eqqissisimanissaminnut periusissanik ineriartortitsisarput.

- Sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnera ataasiinnaagaluartoq, ernerma ineriartorneranut malinnaalluni eqqissiallannartorujussuuvoq – angajoqqaatullu ilikkagaqartarnera nammineq misigisarlugu, oqaluttuarpoq.

Meeqqat Helenemut hiisteriartartut amerlanersaat ataasiakkaarlugit ikiorneqartarput, pisariaqartitaat ineriartornerallu pingaarnerutillugit. Meeqqat ilaat aamma eqimattani mikisuni ataatsimoortinneqartarput, taamaalillutik toqqissisimanartumik avatangiiseqarlutik inuttut attaveqarnermik sungiusarsinnaaniassammata. Ilaqutariinnulli pineqartunut pingaaruteqarluni Helenemiittarnerat taamaallaat Helenemut, erneranut hiistimullu tunngassuteqarnissaat.

- Hiisti Helenelu ilagigaangamigit eqqissisimanera tupinnaannartarpoq – tamannalu uatsinnut pingaaruteqarluinnarluni. Neqeroorut tamanna atuutilermat nuannaarutigeqaara. Ernera siusinnerusukkut inuusuttuaqqat ornittagaaniittaraluarpoq, tamatumali kingorna taassumunnga iluaqutaasumik amigaateqartarluta. Tamatumani katsorsaariaatsit timikkullu sammisassat ataqatigiinnerat ernerma nuannaarnerulerneranik ineriartorneranillu kinguneqarpoq, inussiarnersumik nipeqarluni oqaluttuarpoq.

Anaanaasup ernini katsorsarneqareeruni hiisternermik ingerlatsiinnarsinnaassasoq neriuutigaa, piginnaanerillu naleqarluartut – eqqissisimaneq, imminut naleqartinneq qanilaarnerlu – hiistit peqatigalugit ilinniarsimasani — ingerlateqqissinnaassagai.

Takorluukkamit piviusunngortitsinermut

Helenep suleqataasalu takorluugaat ukiut tallimat matuma siornagut aallartippoq:

meeqqanut sullinneqarnissaminnik immikkut pisariaqartitsisunut hiisternermik katsorsaavimmik pilersitsinissartik. Takorluugaat ullutsinni piviusunngoreersimalerpoq – allaat nammineq naatsorsuutigisaraluanit annerusumik.

- Aallaqqaataaniilli tamanna takorluugaannaagaluarpoq, taamaattumik ineriartorsimanera maanna qujamasuutigeqaara. Maannalu maaniinnissannut siullerpaamik akissarsiaqarpunga, kommunimi suliniummik suliaqartutut atorfeqarama – tamatuma saniatigut kajumissutsiminnik sulisut allat amerlasuut suleqatigalugit ingerlanneqartuaannarsimavoq, taakkua uummateqarfigalugu piumassuseqarlutik suleqataajuarsimammata. Angusaq angeqaaq, Helene qungujulluni oqarpoq.

Tunniusimanerup, aaqqissuussamik ingerlatsinerup piginnaasaqartunillu tapersersorneqarnerup ataqatigiissinnerisigut, hiisternermik katsorsaaneq taamaallaat inuttut ineriartornermut tunngassuteqarani, aammali inissaqartitsilluni meeqqat inooqataanermut piginnaasanik sungiusarnissaannut, ataatsimoornerullu nuannernerata naneqqissinnaanissaanut – pineqartummi taakku kommunimit isigalugit atuarnerminni sunngiffimminnilu periarfissaannik nukittorsaasinnaammata. Helene kommunimi suliniummik suliaqartutut aamma isumalluutinik kiisalu sulianut tunngasunik suleqatinik oqaloqateqarnissamut isumasiuinissamullu periarfissaqarpoq, taamaalilluni qulakkeerneqarluni ingerlatsinerit tamarmik meeqqanut pitsaanerpaamik kinguneqartarnissaat. Isumassarsiaq pimoorussinermik ikiuerusunnermillu aallaaveqartoq, ullumikkut tassaalerpoq meeqqat paasineqarlutik unammilligassaqarlutillu tapersersorneqarfigisinnaasaat – inuunerminnik allannguisitsisumik.