Imartat ilaanni immikkoortuni 200 meterit inorlugit ititigisuni, aamma
Kalaallit Nunaata eqqaani, ukiuni millionilinni nunap sananeqaataanik
misissuinerit pissutigalugit saffiugassanik assigiinngitsunik
mingutsitsinngitsumik ineriartortitsinissamut atorneqartartunik
pileriartortoqarsimavoq.
Tamanna pissutigalugu aatsitassanik soorlu koboltimik,
kanngussaminermik, nikkelimik aamma aatsitassanik qaqutigoortunik immami
itisuumi piiaanissaq niuernikkut politikkikkullu soqutigineqaraluttuinnarpoq.
Imartat ilaanni immikkoortuni 200 meterit inorlugit ititigisuni, aamma
Kalaallit Nunaata eqqaani, ukiuni millionilinni nunap sananeqaataanik
misissuinerit pissutigalugit saffiugassanik assigiinngitsunik
mingutsitsinngitsumik ineriartortitsinissamut atorneqartartunik
pileriartortoqarsimavoq.
Tamanna pissutigalugu aatsitassanik soorlu koboltimik,
kanngussaminermik, nikkelimik aamma aatsitassanik qaqutigoortunik immami
itisuumi piiaanissaq niuernikkut politikkikkullu soqutigineqaraluttuinnarpoq.
Tamannali unammilligassanik nassataqarsinnaavoq. Immap naqqaniit
piiaasoqassappat imaani uummassusillit sunnerneqarsinnaapput taamaalillunilu
immami uumassusilillit inooriaasiat innarlerneqarsinnaalluni.
Taamaattumik ilisimatusartut akornanni siammasissumik
isumaqatigiissutigineqarpoq imartap immikkoortuini itisuuni
aatsitassarsiornerup kinguneri pillugit ilisimasat amigaataasut, taamaattumillu
imaani aatsitassarsiorneq akuerineqartinnagu, imaani aatsitassarsiornerup
kingunerisinnaasai suunersut misissoqqissaarneqartariaqartoq. Aarhus
Universitetimi Center for Miljø og Energi-mi ilisimatusartut nalunaarusiaanni
2024-meersumi ilaatigut allapput.
Inerteqqutaalernissaa kaammattuutigineqartoq
Nunatsinni immami itisuumi aatsitassarsiortoqanngikkallarnissaanut
Naalakkersuisut siuliisa atuutilersitaat 2024-mi aallartinnerani qaangiuppoq.
Taamaattumik maannakkut inatsisit naapertorlugit immap naqqani aamma 200
meterit inorlugit ititigisumi aatsitassarsiornissamut akuersissummik
pissarsisoqarsinnaavoq.
Immami itisuumi aatsitassarsiorneq inerteqqutaalersinneqarnissaa
anguneqassappat, Inatsisartuni inatsisit allanngortinneqartariaqarput.
Tamannalu Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiuuteqarnermut,
Inatsisinik Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisup Naaja
H. Nathanielsenip (IA) innersuussutigaa, partiilli allat immami itisuumi
aatsitassarsiornermut qanoq isumaqarnersut suli ilisimanagu.
- Naatsorsuutigaara qinigaaffimmi matumani immami itisuumi
aatsitassarsiornerup inerteqqutaalernissaanik siunnersuuteqassallunga. Imaani
aatsitassarsiorsinnaanerit tamakkiisumik inerteqqutaalissappat
ajornartorsiutaassaaq, tamannami aamma sermip aanneraneersut sioqqat
qajuusaasat, sioqqanillu qalluinermut sunniuteqarnerlussinnaammat. Kisianni
imaani itisuumi aatsitassarsiornerup akuerineqaannarnissaanut
tunngavissaqanngitsutut isigaara. Ilaatigut mianersornissamut
tunngavissaqarpugut, taamaalillutami aatsitassarsiornikkut suut
aserortersinnaanerlutigit nalugatsigu. Ilaatigut nunami
suliassarpassuaqaraluarpugut taamaattumillu immap itinerani suliaqarnissaq
pisariaqartinngilarput.
- Tassa imaani itisuumi aatsitassarsiornerup inerteqqutaalernissaanik
siunnersuut Naalakkersuisunit akuerineqaqqaartariaqarpoq, kingornalu
Inatsisartunit akuersissutigineqartarluni. Taamaattumik tamanna sivisuumik
suliarineqassaaq, partiillu allat qanoq isumaqarnersut ilisimanngilara.
Taamaattumik maannakkut politikkikkut pilersaarut allaffinniippoq
neriuutigalugu politikkikkut tusarneqarumaartoq.
Nunat tamalaat akornanni avissaartuunneq
Naaja H. Nathanielsenip, Bruxellesimi ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi
”Raw Materials Week“-imi peqataaqqammersup, aamma nunat tamalaat imarpiup
itinerani aatsitassarsiorneq pillugu oqallinnerat malinnaaffigisimavaa, tassani
isumaqatigiinngissuterujussuaqarpoq.
- Nunat ilaat isumalluarput allat ernumallutik. Siunnersuutigineqarpoq
nunat tamalaat imartaanni aatsitassarsiortoqannginnissaa ISA-p (the
International Seabed Authority) aatsitassarsiornermut malittarisassanik
suliaqarnissaata tungaanut. Tamannali sivisuumik ingerlassaaq, soorlu
oqaatigineqareersoq ISA-mi ilaasortat akornanni isumaqatigiinngittoqartoq.
Kalaallit Nunaata nunat tamalaat imartaani aatsitassarsiortoqannginnissaa
akuerissappagu Kunngeqarfimmi isumaqatigiissuteqartoqartariaqarpoq, tamannalu peqatigalugu
nunami tamatumani aamma aatsitassarsiortoqannginnissaa
atuutilersinneqartussaammat. Savalimmiut 2024-mi akuersinngilaq.
