Kommuneqarfik Sermersuumi pisortaasimasup Gerth Platou Jakobsenip eqqartuunneqarnera marlunngornermat aalajangiiffigineqarpoq.
Oqartussaaffimminik atornerluisimasutut, peqquserlussimasutut paasissutissanillu peqquserluuteqarsimasutut pisuni sisamani pisuutinneqarpoq. Eqqartuunneqartoq pinerluuteqaqqissagaluaruni ukiup affaani pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqassaaq.
Kommuneqarfik Sermersuumi pisortaasimasup Gerth Platou Jakobsenip eqqartuunneqarnera marlunngornermat aalajangiiffigineqarpoq.
Oqartussaaffimminik atornerluisimasutut, peqquserlussimasutut paasissutissanillu peqquserluuteqarsimasutut pisuni sisamani pisuutinneqarpoq. Eqqartuunneqartoq pinerluuteqaqqissagaluaruni ukiup affaani pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqassaaq.
Maanna Sermitsiap eqqartuussut pissarsiaraa, taamaattumillu aalajangiinermut tunngavilersuutit pillugit allaaserinnissinnaanngorluni.
Gerth Platou Jakobsen ilaquttaminut iluaqutaasumik pinerlussimanini pissutigalugu pineqaatissinneqarpoq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq suliami tamatumani unnerluutigineqarsimallunilu eqqartuunneqarnera erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Ilaqutaasut unioqqutitsinerni peqataasimanerannut takussutissaqanngilaq.
Gerth Platou Jakobsenip tusagassiuutitigut ukiut ingerlaneranni allaaserineqartarnerani aqqa assigiinngitsunik allanneqartarsimavoq. Eqqartuussinermi allagaatini atiata allaqqanera atorlugu uani allaaseraarput.
Kommuni suliffeqarfillu namminersortoq peqquserluffigineqartut
Gerth Platou Jakobsenimut unnerluussutigineqartoq pingaarnerpaaq tassaavoq 2021-miit 2022-mut atortussanut pisortaanermini unioqqutitsilluni ingerlatsiviup aalajangersimasup kommunip suliariumannittussarsiuussinerani ajugaanissaa isumagisimanera.
Kommunip eqqiaasussarsiorneranut tunngavoq, suliffeqarfillu ajugaatinneqartoq tassaavoq qatanngutaata ningaavatalu suliffeqarfiutaa.
Eqqartuussiviup kommunimi sulisuusimasup allap, neqeroortitsinermi peqataasup, ilisimannittutut nassuiaataa pingaartingaarpaa.
Ilisimannittup eqqartuussisunut eqqiaanermik ingerlatsivik alla ajugaasuusimasoq uppernarsarpaa, Gerth Platou Jakobsenilli suliariumannittussarsiuussinermi suliassat taakkununnga marlunnut agguaallugit.
Taamaattumik pisortap atorfini atornerlullugu kommunip ikinnerpaanik 1 millioni koruuninik annaasaqartissimagaa eqqartuussivimmi inerniuliutigineqarpoq.
Eqqunngitsumik tunngaveqarluni angalanissamut inniminniineq
Gerth Platou Jakobsen arlalitsigut unnerluutigineqarpoq, ilaatigut 2021-mi qatanngutini arnaq alla Danmarkimiit Nuummut angalanissaanut kommunimi atorfini atornerlussimagaa. Tamanna coronap nalaani nunanut allanut angalanissamut periarfissat killilerujussuuneranni pivoq.
Gert Platou Jakobsen corona pillugu allattoqarfimmi suleqataavoq, qatanngutinilu arnaq Kommuneqarfik Sermersuumi sulisuunerarlugu angerlamut angalasariaqarnerarpaa.
Unnerluussisup oqaasii ilisimannittunit uppernarsarneqarput, ilaatigut inunnit allanit taamanikkut coronamut upalungaarsimanermi pingaarutilimmik inissisimaffillit ilaannit.
Qatanngutaa arnaq taanna kommunimut attuumassuteqanngilaq. Nammineq inuttut peqquteqarluni angalavoq tassalu ilaqutariinni toqusoornini pissutigalugu. Taamani angalanissaanut tunngavilersuut naammanngitsut ilisimannittoq oqaluttuarpoq.
Gerth Platou Jakobsenip aappami qitornamilu marluk Thailandimut angalanerannut 23.195 koruuninik nalilimmik kommunimit akiuliunneqarsimasutut, kiisalu kommunip akiliutaanik kortinik 10.800 koruunit nalinginut atuisimasutut aamma pineqaatissinneqarpoq.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiissanngitsoq
Eqqartuunneqartoq pinerluuteqaqqissagaluarpat qaammatini arfinilinni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngortinneqartussanngorlugu eqqartuussisut aalajangerput.
Taamaalilluni Gerth Platou Jakobsen misiligummik ukiumi ataatsimi unioqqutitsisimanngikkuni pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittussanngussanngilaq.
Pinerlunnerit ukiorpaaluit matuma siorna pinikuunerat eqqartuussivimmi eqqarsaatigineqarpoq, aamma pineqaatissiissut eqqartuussiveqarfimmit siusinnerusukkut kommunimut peqquserlunneq oqartussaassutsimillu atornerluineq pillugit 730.000 koruuninik akiliinissamik aalajangiinermut naleqquttoq.
Politikkeriusimasup Lars-Emil Johansenip kommunimilu pisortaasimasup Lars Møller-Sørensenip siorna eqqartuunneqarnerisa malinnaaffigineqaqisoq pineqarpoq. Eqqartuussisoqarfimmi pisuutinneqariarlutik Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani pinngitsuutinneqarput.
Møller-Sørensen Jakobsenip eqqartuunneqarnerani aamma peqataavoq, kommunimi pisortaasimasoq Danmarkimiit videokkut attaveqarluni ilisimannittutut nassuiaatinneqarluni. Ilisimannittutulli nassuiaataa aalajangernermut sunniuteqangaarsimarpasinngilaq.
Gerth Platou Jakobsen Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut suliareqqitassanngortitsissanersoq suli ilisimaneqanngilaq.
