Nunarsuarmi pissutsit“ ilungersunartut: Ninip yogaraagami Trump tamakkiisumik puigortarpaa

Nuummi Illorsuarmi Timersortarfimmi matup ammarneraniit nillianerit, arsamik aquttaarerpalunnermik gummiusumut natermut isugutannerani attuussarpalunneri tusaaneqarsinnaapput.

Meeqqat inersimasullu ikinngutitik ilisarisimasatillu isaarissami ilassiortarpaat, ’Godthåbhallens pizza & kebab hus’-imilu sodavandit shawarmalu tuniniarneqartarput.

Kivittaartagaq oqimaatsoq nakkartinneqarmat illorsuup ineeraata ilaanniit nippaarissumik qanngorpallappoq.

Qanngorpallannerit iikkallu sajuppalunneri init ilaanniit aallaaveqarput, tassanilu inuit 17-nit yogassallutik katersuussimapput.

- Qinngakkut ilummut anersaarpusi, qinngakkut silammut anersaarpusi.

Laura Jacobson Øraker, ilitsersuisoq, nipaatsumik oqaluppoq. ’Yogarluni nallavimmi’ (yogamåtte aaqq.) issialluni katersorsimasut assigiinngitsunik inissillugit ilitsersorpai.

Ulluinnarni unnukkkuuvoq. Pooqattanik timersornermut atortunik, biilip matuersaataanik, kavaajanik kamippannillu imalinnik iikkami ulikkaarpoq.

- Tallut misilillugu qasukkaruk, Laura Jacobsen Øraker nangippoq.

Ullumiummat angutip Nuummi Katuap saavani Amerikamiut erfalasuat pingasunngormat amoriaraluarpaa, kiisalu Frankrigip præsidentia Frankrigimi tusagassiortunik katersortitsinermini kalaallisut oqalulluni.

Tamannali yogarluni innanngavimmi maluginiarneqarpallaanngilaq. Inuit anersaartornerat isussunnertullusooq inimi tamarmi tusarsaavoq, qarlortartarluni nipilersuut paasissaanngitsumillu erinarsualaarpaluttoq, tusarnaarummiit tusaaneqarsinnaavoq.

Yogamik sungiusartartoq Nini Kleist unnuk taanna peqataavoq. Taanna qaammatini marlussunni yogamik sungiusaqataasarpoq, "nuannaringaarlugulu“. Ilaatigut silarsuarmit qimagukkiartorluni eqqissisimaniarlunilu maanga orniguttarpoq. Taannalu piffissami kingullermi silarsuarmi pisut qimakkuminaattartut isumaqarpoq.

- USA-mi pisut, inuit Kalaallit Nunaata tunineqariaannaanera pillugu oqaaseqaataat - pissutsit tamakku isigalugit nuanninngilaq, oqarpoq.

Trumpip Kalaallit Nunaat aqussinnaajumallugu januaarip aallartinnerani oqaatigeqattaareeraa – kissaatigisanilu piviusunngortinniarlugu sakkutooqarnikkut pissaaneqarnermi atornissaa tunuarsimaarutiginnginneraanera – malinnaaffigilluarsimavaa.

- Naggataatigut qanillisuusivallaarpoq, taamaammat eqqarsaatigiunnaamerusuppakka, taanna oqarpoq.

- Paasisaqarnerorusukkama soorunami unnuk manna malinnaallatsiarpunga , ullorli naallugu malinnaanaveersaarpunga — nukinik atuinartaqimmat.

Tarnip pissusaanik ilisimasalimmut saaffiginnittartut nalinginnaasumit amerlanerusut

Eqqarsartaatsikkut peqqissuseq piffissami kingullermi annertuumik ukkatarineqangaatsiarpoq. Nunarsuarmi pissutsit, Trumpip politikkianut tunngatillugu nutaarsiassat peqqissutsitsinnut annertuumik sunniuteqarput.

Inuit isumakuluuteqarnermik, sinissaarunnermit annilaanganermillu aqqusaagaqartarnerarput — aamma aviisimi matumani — oqaluttuarineqarput.

AAMMA ATUARUK

Piffissami nalorninartorsiorfiusumi atugarissaarneq pillugu tusagassiortunik katersortitsineq: Nutaarsiassat malinnaavigiinnaavinnginnissaat eqqaamajuk

Inuit qanoq sunnerneqarsimatiginerat paasiniarlugu Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik nuna tamakkerlugu tarnikkut peqqissutsimut misissuinermik aallartitsivoq.

Inuit tarnikkut peqqissusiat piffissami matumani tatineqangaatsiartoq Niinami Psykologimi aammattaaq maluginiarneqarpoq.

Trumpip tiguaanissaminik oqaaseqaqattaarnerata ingatsinnerani tusagassiuutillu Kalaallit Nunaat pillugu nutaarsiassaqarpallaarnerata kingorna inniminniinerit saaffiginnittarnerillu amerleriarujussuarsimapput.

- Immaqa nalinginnaasumit sisamariaammik tallimariaammilluunniit amerlanerusunik saaffigineqartarpunga, Niina Isaksen Sermitsiaq Nuummi nakorsiartarfianut pulaarmat oqarpoq.

Taanna tarnillu pissusaanik ilisimasalik Andrie Sørensen, aamma Niinami Psykologimut atasoq, suliffeqarfinnit, inuinnarnillu sinerissamit tamarmeersunit saaffigineqartarput.

- Coronap nalaani aamma taamatut ersissuteqarpugut. Inuit attaveqatigiittarfii virusitut ittumik ersinermik siammarteriviulluarput – taamaammat inuit ataasiakkaat ersinerat, inuit nammineerlutik pigisariaqagaat, ingerlaannaq tamanut annguppoq, Andrie Sørensen oqarpoq.

Inuit isumakuluuteqarlutik, sinimmik ajornartorsiorlutik ernumassuteqarlutillu taakkununnga ornigupput.  Tarnip pissusiinik ilisimasalik Niina Isaksen naapertorlugu pissutsit maanna atuuttut eqqarsaatigalugit malunniutit qisuariarnerillu taamaattut nalinginnaalluinnarlutillu ilimagineqarsinnaapput.

- Timitta uumaniarnissaq pingaarnerpaatippaa, inuunitsinnilu sioorasaarneqartutut misigileraangatta timi qimaanissamut unammillernissamulluunnit  piareersimaniarluni malussarissutsaa ikittarpoq, taanna nassuiaavoq.

- Maannali pisartut akiorsinnaannginnatsigit navianartumillu qimaasinnaanata paasiuminaannerujussuupput, taanna oqarpoq.

Qaratsattaaq mianersoqqusinermut malussarissusaa navianartorsiornerup piviusup qanittukkullu pisussat, soorlu ulloq kingulleq Trump pillugu nutaarsiassat pillugit suleqatit oqaloqatigigaangatsigit takorluukkatta, assigiinngissutaat paasisinnaanngilaa.

- Taamaammat Kalaallit Nunaat tiguarneqarsimasoq sorsuttoqalersorlu takorlooraangatsigu ilumut tiguaaffigineqartugut timitta misigisarpaa, taanna oqarpoq.

- Angerlaraangattalu oqarasuaat angallattagarput nittartakkatigullu attaveqaqatigiittarfigut ikinnerulertarpagut, taamaalillutalu aamma uagut siunissami pisussat amiilaarnartut pillugit assigiinngitsunik siooratinneqalersarpugut.

Sillimajuarnerup siooranerullu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qasoqqajaalersaraatigut taassuma tikkuarpaa.

Piffissami ajornerpaami innaallagiaarunneq

Nuummi Illorsuarmi Timersortarfimmi yogamut nallavimmi peqataasut tamarmik nikuipput.

Niup aappaannaanik nikorfaarluni, aappaalu peqillugu niup siaaqqasup tunuanut peqillugu, talitillu imminnut sammitillugit sungiusartut oqimaaqatigiissaarisariaqarlutillu ataatsikkut itisuumik anersaartortarput.

Laura Jacobson Øraker sungiusartut akornanni angalaarpoq, sungiusartullu inissisimaneri aaqqillattaavai.

- Uppikkaluaruit illaannassaatit — yogaannaammat pinnguaannarpugut, taanna oqarpoq.

Nini Kleist, sorsuttartutut inissisimalluni ilungersortoq, sanioqquppaa.

Nini Kleist qanittukkut yogami ataavartumik peqataasalernermi saniatigut aamma kukilerisutut nujalerisutullu namminersortuuvoq. Sulinngikkaangami, yoganngikkaangamilu ullutsinni pisut unammillernartut pakkersimaarniarlugit takisuumut pisuttuartarpoq.

Aalajangersimasumik pisuttuartarfeqarpoq, Nuup mittarfia kaajallallugu imaluunniit Nuussuarmi utoqqaat illuata eqqaani sissamut pisuttuarluni annilaanganini puigorsinnaasarpaa.

- Eqqissisimasumik inuujuaannarnikuugama tamaat ataatsimut isigalungu ilumuunngitsutut misinnarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Qullipilerporlu.

- Tamatta ilisimanngisatsinnik qanoq pisoqarsinnaanera annilaagassutigingipput isumaqarpunga.

Sapaatit-akunnerini marlunni pingasuniluunniit najummatsisimanartut, ullut tamaasa USA-mit Kalaallit Nunaat pillugu nutaanik oqaaseqartoqartareersorlu, Vivian Motzfeldtip diplomati talermioralugu USA-mut angalanerata kingorna Nuummilu aqquserngit tamaasa tusagassiortunik ungalusimaneqareersut, illoqarfiit pingaarnersaanni inuuneq ingerlaqqilerpoq.

Illoqarfik tamarmi arfininngornermi januaarip 24-anni nalunaaqutaq 22.35 innaallagiaaruppoq.

Nini Kleist piffissap tamatuma nalaani sinippoq. Unnuap qeqqata missaani taartuinnarmi iterami, qatannginni sianersimasoq takusinnaavaa.

- Isumakuluuteqangaatsiarpoq. Qulinik ukiulimmik paneqarlunilu kisimiikkamik annilaangangaatsiarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

Naggataatigut qatanngunni soralussanilu ornippai, Nini Kleistilu takkussimalermat sinilerput.

Donald Trumpip ullut 20-t qaangiuppata Kalaallit Nunaata tinguarneqarnissaa  eqqartorumaarlugu nalunaaruteqarsimanera ullut 20-t matuma siorna pisimasoq Nini Kleistip taarmiinnermini eqqarsaatigiinnaavippaa.

- Suna tamarmimi eqqarsaatigineqalertarpoq, taanna oqarpoq.

Maja Heegaard, unnummi tassani yogamik sungiusaqataasoq, illoqarfik sarfaarummat Nuummiippoq. Suliffini pissutigalugu nukissiorneq pilersuinerlu sammisarpai, maannakkullu upalungaarsimanermut pilersaarutit assigiinngitsut isumagisarai. Taamaammalu sulinerani Trumpi USA-lu initoorujuupput.

- Ullut tamaasa eqqaasinneqartuarpugut, taanna oqarpoq. 

Sarfaarummat suna tamarmi taarsimmat ernumavallaanngilaq, anorlertorujussuusormi maluginiarsimavaa.

- ’Pyha’, eqqarsarpunga.

Naluneqanngitsutut sarfaarunnieq aamma naalakkersuinikkut tiguaanermut atatillugu pinngilaq, Utoqqarmiut Kangerluarsunnguannili anorersuarnera pissutigalugu sarfaaruppoq.

- Anorersuarsimanngikkaluarpammi..., Maja Heegaard qalluni qullaallallugit oqarpoq.

Attaveerunneq

Sarfaaruttoqarnerata kingorna ataasinngornermi Peqqissutsimut Innarluutilinnullu Naalakkersuisup Anna Wangenheimip (D) aamma Meeqqanut Inuusuttunullu Naalakkersuisup Nivi Olsenip (D) tusagassiortunik katersortitsinermi inuppassuit eqqarsartaatsikkut tatineqarsimanerat erseqqissarpaat.

- Nutaarsiassat ingerlaannavipput. Nutaanik pisoqartuaannavippoq, Anna Wangenheim oqarppoq. 

Oqarasuaatit angallattagaq qamiguk, nutaarsiassat tusarnaartarneri unitsiimilaarlugit, pisuttuarlutillu allamik eqqarsaateqarit, Naalakkersuisut tusagassiortunik katersortitsinerminni taama oqariartuuteqarput.

Psykoterapeuti Andria Sørensen, sinissaaruttarnermut siunissamullu isumakuluutinut tunngatillugu uummamminit taama siunnersuisarpoq.

- Siooragisat maluginiaruk taamalu misiginerit akueralugu, eqqissiallannartunillu iliuuseqartarit. Pisuttuarit, eqqarsaatiginneqqissaarit, meeqqatit pinnguaqatigikkit — aamma Instagram TikTokilu takussaarallakkit. Imminut kiffaanngissuseqartigit, oqarpoq nangillunilu:

- Annilaangatillutit aalajangerniapallattaqinak, sinnutigiuteqqaarallaruk.

Isumakuluutinik oqaatiginninneq, aammali "attaveerukkallarneq“  eqqissiallannartartoq tarnit pissusaannik ilisimasalik Niina Isaksen oqarpoq.

- Qanoq avammut iliuuseqarnerput mianerisariaqarparput, iliuutsigummi allanut siaruaassinnaapput, taanna oqarpoq nangillunilu.

AAMMA ATUARUK

Morten piareersalerpoq: Pisoqariataarsinnaavormi ilaa?

- Annilaangalertoqarsinnaavoq, aammali eqqissisimaneq asanninnerlu siammarterneqarsinnaapput. Toqqissisimanngikkaluaraanniluunniit. Immitsinnut paarisariaqarpugut, ikiuiniartariaqarpugut pisariaqartinneqarpallu allat saaffigisariaqarpagut.

Illorsuarmut Timersortarfimmut uteqqeriarutta yogamik sungiusarneq minutsit tallimat qaangiuppata naammassissaaq. Sungiusartullu inissisimanerat kingulleq pingaaruteqarnerpaarlu — yogamik sungiusaasup oqarneratut — anguneqarpoq.

Tamarmik natermi innaasimapput, ilaat tippimik qipissimallutik.

Nini Kleist isiminut assiaquteqarluni eqqissilluni innagavoq.

- Nukiit najungasuniittut tamaasa qasukkarpasi. Nukiit naassinniitsut qasukkarlugit.

Laura Jacobson Øraker sequnngerluni assanilu seeqquminiissillugit issiavoq. Eqqissisimasumik inimi sumiiffigisaminni oqaluppoq.

- Eqqarsaatit arlaannaalluunniit takkuppat anersaartornerit eqqarsaatigeqqittaruk.

Naggataatigut ima sivisutigisumik oqaaseqanngilaq allaat oqaaseqaqqinnera tupaallannarluni.

Minutsialuit qaangiummata Laura Jacobson Øraker oqaaseqaqqippoq:

- Timimut uteqqippugut. Inimut uteqqippugut. Putukkusilu kigaatsunnguamik aalateqippasi.

- Tallitit tasitsaakkit — timimut iluarusunnartumik iliorit, taanna oqarpoq.

Inuit aalallutik aallartipput, ilaasa talitik niaqqumik qulaanut siaartarpaat. Ilaat aatsaartarput.

Naggataatigut innanngavimmut issaapput, talitillu sakissaminnut pisillugit. 

- Namaste. Ullormut qujanaq.